Yksilöllinen opetusmenetelmä

Viime aikoina on puhuttu paljon opetuksesta ja oppimisesta, mikä on hyvä asia. Hyvän perusopetuksen lähtökohtana on, että oppilaat pääsevät opiskelemaan oman taitotasonsa ylärajoilla. Vantaan perusopetuksen toimenpideohjelman tavoitteena on lähikouluperiaatteen vahvistaminen siten, että oppilaan tarvitsemat tukitoimet tuodaan lähikouluun oppilaan luokse.Tavoitteena on, että oppilailla on tasa-arvoiset lähtökohdat opetukseen ja mahdollisuudet hyödyntää koko potentiaaliaan oppimisessa. Opetuksen eriyttämistä toteutetaan eheyttävällä otteella ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikkan hyödyntämistä opetuksessa on pyritty lisäämään kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Sen sijaan, että jäätäisiin murehtimaan Pisa-tuloksia, on hyvä suunnata katse Pekka Peuran tavoin opetuksen keskiöön, oppilaaseen.

Olen seurannut koko syksyn ajan tiiviisti Matematiikan opetuksen tulevaisuus-blogia, joka itse asiassa on tehnyt syrjähypyn matematiikan polulta, mutta mielestäni aivan oikeaan suuntaan. Blogissa on tarkasteltu ja tutkittu Pekka Peuran kehittämää yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmää. Aurora Toivanen Helsingin yliopistosta tarkasteli pro gradu-tutkimuksessaan lähemmin, mistä on kyse. Hän havaitsi, että menetelmä on yhdistelmä useista erilaisista konstruktivistisen oppimiskäsitysten mukaisista opetusmenetelmistä kuten pienryhmässä oppimista, omatahtista oppimista, tavoiteoppimista (mastery learning), sulautuvaa opetusta ja käänteistä opetusta (flipped classroom). Suosittelen menetelmää lämpimästi kaikille niille opettajille, jotka ovat kiinnostuneita oppilaiden oppimisesta ja kukapa ei olisi. Menetelmän käyttöönotto on helppoa, sillä blogissa kuvataan tarkasti kuinka lähteä liikkeelle, kiitos Pekan, Jaana Perkkisen sekä monien muiden opettajien, jotka ovat osallistuneet keskusteluun. Tervetuloa opetuksen uudet tuulet ! 

Lähde: http://maot.fi/

Sirpa Ahde

YLE: Peruskoulu pulassa

Peruskoulu on ollut vime viikkoina enemmän tai vähemmän otsikoissa eikä ainoastaan Pisa-tulosten julkistamisen vuoksi, vaan laajemminkin on lähdetty selvittämään, miten tulevaisuuden koulua tulisi rakentaa. Keskusteluissa on ollut mukana myös vantaalaisia kouluja, opettajia ja oppilaita. 

A-studioTalkin vieraina oli 5.12.2013 opetusministeri Krista Kiuru (SDP), kasvatustieteen professori Pasi Sahlberg, vuoden luokanopettaja Kai-Ari Lundell sekä Pyynikin koulun yhdeksäsluokkalainen Jesse Kosonen. Keskustelun aiheena oli peruskoulu pulassa. Keskustelun lomassa vierailtiin myös Hämeenkylän koulussa, jossa oppilaat ja rehtori Pasi Majasaari kertoivat myös mielipiteitä toimittajien kysymyksiin aiheesta.

Esitys on katsottavissa Yle areenan sivuilta: http://areena.yle.fi/tv/2072962 

Aamu-tv:ssä Pisa-tuloksia ja perusopetusta pohdittiin 3.12.2013 opettajien Pekka Peuran ja Tiina Korhosen sekä oppilaiden Veera Antttila ja Tuulia Eloranta kanssa. Keskustelun aiheena oli, miten opetusta pitäisi uudistaa, jotta koululaisemme edelleen pärjäisivät?

Esitys on katsottavissa Ylen sivuilta: http://yle.fi/uutiset/suomen_pisa-menestys_hiipuu/6965201

Myös Yle Puheen iltapäivässä pohdittiin 19.11.2013, mitä koulussa oikein tapahtuu. Studiossa keskustelivat vuoden luokanopettajaksi valittu Kai-Ari Lundell ja fysiikan ja matematiikan opettaja Pekka Peura.

Keskustelu on kuunneltavisa Yle siuvilta: http://areena.yle.fi/radio/2089191

Sirpa Ahde

Vierailu Itä-Hakkilan ja Ilolan kouluilla

Koen olevani etuoikeutettu tämän hetkisen työni vuoksi. Ai miksikö? No, siitä syystä, että pääsen tutustumaan AIVAN mahtaviin vantaalaisiin opettajiin ja opetuskäytöntöihin. Vantaa on ollut paljon viime aikoina esillä julkisuudessa talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman (tvo) vuoksi. Tvo näkyy koulujen arjessa, mutta ei onneksi henkilöstön lomautuksina tai irtisanomisina. Olen vieraillut parissakymmenessä koulussa ja lukiossa, joissa parhaalla mahdollisella tavalla pyritään tukemaan oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Tässä blogissa esitellään hyviä tvt-opetuskäytäntöjä ja nyt on vuorossa Itä-Hakkilan ja Ilolan koulut. Itä-Hakkilan koulurakennus on kokenut muodonmuutoksia vuosikymmenien varrella, mutta perinteinen kyläkoulun henki on säilynyt. Ilolan koulu tarjoaa opetusta Tikkurilan alueella alakouluikäisille lapsille.

Itä-Hakkilan koulu on saanut lisärakennuksen, pikkukoulun, jossa opiskelee 1.-2.luokkalaisia. Pääsin seuraamaan 1. luokkalaisten äidinkielen tuntia, jossa opettaja hyödynsi miniläppäreitä. Tosi taitavasti pienet oppilaat osasivat jo tässä vaiheessa lukuvuotta käynnistää tietokoneen ja kirjautua sisään. Näki selvästi, että tietokone ei ollut heille vieras opiskeluväline. Oppilaat tekivät äidinkielen harjoituksia Kirjakujan sivuilla. Itä-Hakkilan koulussa on panostettu nykyaikaisiin opetusvälineisiin. Kaikissa opetustiloissa on tykki, kosketustaulu sekä opettajan kone. 

Myös Ilolan koulun oppilaat olivat työntouhussa vierailupäivänä. Kakkosluokkalaiset oppilaat tutustuivat opettajansa johdolla Saarella-peliin. Pääsin myös opettamaan 4. luokkalaisille Power Pointin perusteita. Siitä alkoi heillä mielenkiintoinen projekti.

Sirpa Ahde

Hyvät käytänteet Hakunilanrinteen koulussa

Hakunilanrinteen koulu sai Erilaiset oppijat tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä -hankkeesta kaksi läppärikärryä ja 10 irtonaista läppäriä. Entuudestaan koululla oli yksi läppärikärry ja jokaisessa luokassa älytaulu. Hankkeesta saatujen läppärien avulla on koulussa pyritty tukemaan erilaisia oppijoita monin tavoin.

1. Jokaiseen luokkaan jaettiin yksi läppäri oppilaskoneeksi. Sen avulla mm. 

• S2- oppilaat ovat voineet kääntää sanoja google -kääntäjän avulla ja etsiä sanojen merkityksiä google -kuvahaun kautta 
• Tukea tarvitsevat oppilaat ovat voineet pelata välitunnin aikana oppimispelejä
• Oppilaat ovat voineet etsiä nopeasti lisätietoa opeteltavasta aiheesta 

2. Syksyllä alkaa 4. luokkien tukea tarvitseville oppilaille kerho (1h/vko), jossa kerrataan opiskeltavia asioita oppimispelien kautta. 4. luokkien opettajat ehdottivat kerhon vetäjälle luokaltaan oppilaita, jotka tarvitsisivat lisää tukea ja heidät kutsuttiin osallistumaan kerhoon. 

3. Osa opettajista on järjestänyt tvt -opetuksen opettamalla luokkia ristiin. Tarkoituksena on, että opettajien omat vahvuudet tulevat mahdollisimman tehokkaasti käyttöön ja jokainen oppilas saa riittävästi tvt -opetusta. A -luokan opettaja antoi oman tukiopetusresurssinsa B -luokan opettajan käyttöön. Tällöin mahdollistui samanaikaisopetus, jossa puoli luokkaa kerrallaan opiskelee tvt -taitoja B -luokassa ja toinen puoli luokkaa sillä aikaa muuta oman opettajan kanssa. 

4. 1. luokissa on aloitettu Trageton -menetelmän käyttö lukemaan opetuksessa. 3. luokkien kummioppilaat ovat olleet apuna avaamassa koneita ja neuvomassa koneiden käytössä yleensä. 

5. Koululle on tilattu Typing Master -ohjelma. Sen avulla oppilas voi harjoitella kymmensormijärjestelmää. Oppilaat ovat käyttäneet ohjelmaa koulussa oppitunneilla ja kotona. 

Terveisin, Sini Myllymäki Hakunilanrinteen koulu

Virtuaaliympäristöt ja ilmiöt – muuttuvan lukion uudet työtavat 2013-15

Sotungin lukiossa Vantaalla toteutettavan hankkeen tavoitteena on testata uusia työskentelytapoja ja arviointikäytänteitä. Hanketta toteutetaan sekä virtuaaliympäristöissä että ilmiöpohjaisen oppimisen avulla. Opetushallitus on antanut kehittämiselle tukea vuosiksi 2013-15.

Ilmiömäistä oppimista ja sähköisiä kokeita

Lukuvuonna 2013-14 Sotungin lukiossa toteutetaan ilmiöpohjainen toiminnallinen kokonaisuus 5.-10.5.2014. Viidennessä jaksossa ei ole lainkaan perinteistä koeviikkoa. Päivälukion opiskelijat työskentelevät toukokuussa ilmiöryhmissä ja hyödyntävät tutkivan op-pimisen menetelmiä. Opiskelijoiden valittavana olevat ilmiöt ovat vesi, hyvinvointi, Eurooppa, liike ja hiljaisuus. Varsinaisen ilmiöviikon työskentelyyn valmistaudutaan koko lukuvuoden ajan. Ilmiöviikko päättyy lauantaina 10.5.2014 kodin ja koulun yhteistyöpäivään, jolloin ilmiöviikon tuotokset esitellään paitsi vanhemmille, myös kaikille muillekin kiinnostuneille. 

Ilmiötyöskentelyn toteutuksesta tuotetaan oppiainerajat ylittävien opetuskokonaisuuksien toimintamalleja. Kirjaamme prosessin suunnittelun, kulun ja palautteen ohjeistukseksi, jonka avulla vastaavanlaisia toimintoja voi toteuttaa muissa oppilaitoksissa. Sotungin etälukiossa viidennen jakson kurssikokeet ovat ensimmäistä kertaa vain sähköisiä. Kirjaamme myös tästä kokeilusta prosessin vaiheet, virheet, onnistumiset ja mallinnamme toiminnan, jotta kokemuksia voi hyödyntää erilaisissa oppimisympäristöissä. 

Seuraa hankkeen blogia osoitteessa: http://ilmiotsotungissa.blogspot.fi/ 

Lisätietoja: Marianna Sydänmaanlakka, marianna.sydanmaanlakka@vantaa.fi puh: 09-839 30079

Sujuvaksi tieto- ja viestintätekniikan käyttäjäksi kasvaminen

Muista myös arjen pienet asiat ja apurit!

Aina ei tarvita suuria produktioita eikä massiivisia ponnisteluja – suuretkin purot syntyvät pienistä virroista... Ohessa läpileikkaus Hevoshaan koulun arjesta TVT-kasvatuksen ja opetuksen näkökulmasta.

 

Koulu ja luokka ovat myös verkossa – koulun oma blogi ja luokkien omat Frontersivut. 

Älytaulu ja sähköiset oppimateriaalit demonstraatiovälineenä, opettajan apuna, oppilaan tukena, sekä osana itsenäistä harjoittelua. Oppimispelit apuna lukemaan opettelemisessa ja matematiikan sisältöjen harjoittelemisessa.

Tekstinkäsittelyohjelman hyödyntäminen osana tarinoiden kirjoittamista, esitelmien tekoa ja vaikkapa englannin opiskelua. 

 

Unohtamatta tietenkään digikameran, tietokoneen, kuvankäsittelyohjelman ja editointiohjelmien tuomia mahdollisuuksia kuvaamataiteen, näytelmien, animaatioiden ja esitysten teossa sekä tallentamisessa.

Mukavaa talven odotusta kaikille!

Mirja Siukonen, Hevoshaan koulu

Fronterin perusteet: eduTV.fi

Saimme hienon vinkin Fronter koulutuksessa. Henrik Paajanen vinkkasi EduTV:n ilmaisista Fronter-videoista, joissa hän perehdyttää meidät Fronterin useisiin perustoimintoihin käyttäjähallinnasta sisällön luomiseen. Videoita on yht. 1h 39min 10s. Jos joku ei tiedä, niin Fronter on oppimisympäristö, jossa on laaja joukko pedagogisesti kehitettyjä työkaluja sekä integroituja palveluita. Oppimateriaalit, tiedostot, resurssit, asiakirjat, yhteystiedot, blogit, ryhmät, pikaviestimet, kokoushuoneet, koulun informaatio ja viestintä sekä viimeisemmät uutiset ovat keskitetysti yhdessä pilvestä tarjottavassa suojatussa ympäristössä. Vantaan käyttää Fronteria niin peruskouluissa kuin 2. asteen opinnoissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Klikkaa itsesi opiskelemaan Fronteria.

 

Etäopetusta Vierumäellä

Vierumäen koulussa kokeillaan etäopetusmahdollisuuksia eri tavoin mahdollisimman helpolla ja halvalla toteutuksella. Yhteydenotonvälineenä käytämme Skypeä, koska se on helppo ja ilmainen verkkopuheluihin tarkoitettu sovellus. Odotamme Lyncin käyttöönottoa Vantaalle, joka mahdollistaisi myös asiakirjojen, työpöydän ja ohjelmien jakamisen toiselle osapuolelle.

Kielten etäopetus

Neljännellä luokalla alkavaan A2-kielten opetukseen saatiin koulustamme kokoon vain ruotsin ryhmä, koska venäjän ja saksan valitsijoiden määrä jäi alle 18 oppilaan ryhmäkoon. Ratkaisimme ongelman järjestämällä opetuksen yhdessä Leppäkorven koulun kanssa käyttäen etäopetusyhteyttä. Myös Leppäkorven koulussa oppilasmäärä oli jäänyt alle 18 oppilaan ryhmäkoon. Nyt koulussamme voi siis opiskella ruotsin lisäksi venäjää (opettajana Mari-Liis Hendrikson) ja saksaa (opettajana Unni Ristimäki). Joka toinen tunti kielten opettaja on Leppäkorvessa ja joka toinen kerta meillä Vierumäessä. Toisessa päässä luokkaa vahtii joko koulun rehtori tai muu koulun aikuinen.

Saksan opettaja Unni Ristimäki kertoo etäopetuskokemuksistaan seuraavasti:

”Ensin täytyy sanoa, että Skype-opetus on onnistunut minusta yli odotusten. Keväällä jännitin tekniikan toimivuutta, vähäistä lähikontaktia oppilaisiin ja cd:n kuulumista Skypen kautta molempiin kouluihin. Tässä syksyn mittaan nuo kaikki pelot ovat hävinneet ja olen ollut todella innostunut tästä opetustavasta. Se on tuonut minulle opettajuuteen jotain uutta, koska olen kuitenkin jo yli 10v. toiminut opettajana. Pelkäsin syksyllä, että vähäinen lähikontaktin määrä oppilaisiin olisi ongelma, mutta pelko on osoittautunut aivan turhaksi. Tuntuu siltä, että silloin kun olen toisen ryhmän luona, heille on tärkeää, että olen juuri heidän luonaan ja he ymmärtävät myös hyvin sen, että joka toinen kerta olen toisen puoliskon kanssa. Oppilaat ovat tulivat rohkeasti juttelemaan kaikenlaista jo heti ensimmäisten tuntien jälkeen.” 

Kuvassa venäjän opettaja Mari-Liis Hendrikson 

Viidennen luokan A2-venäjän ryhmässä soitellaan Mari-Liisin johdolla jo toista vuotta Skypellä virolaisille venäjän opiskelijoille ja harjoitellaan venäjän puhumista sekä tutustutaan toisen maan kulttuuriin. Tässä ryhmässä oppilaat ovat hyvin kokeneita Skypen käyttäjiä.

Kotiopetus

Kolmannessa luokassa kotiopetuksessa opiskelevan oppilaan reaaliaikainen osallistuminen oppitunteihin on järjestetty Skypen ja videneuvottelukameran avulla. Oppilas on saanut myös kotiin käyttöönsä kuulokkeet ja kameralla varustetun kannettavan tietokoneen. Virtuaaliopetusta järjestetään yhteensä viisi tuntia viikossa englannin, matematiikan sekä äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Tunneilla oppilas voi ottaa osaa opetukseen keskustellen sekä myös omia tehtäviään esitellen. Välituntisin oppilaat voivat vaihtaa kuulumisia puolin ja toisin. Virtuaaliopetuksen lisäksi luokanopettaja ja erityisopettaja käyvät molemmat kotiopettamassa yhden tunnin viikossa.

Skypekaverit ulkomailta

4d-luokka on hankkinut Skype in the classroom -sivuston kautta itselleen kirjekaverit italialaisista oppilaista, joiden kanssa kirjoitellaan ja skypetellään englanniksi. Skype in the classroom -sivuilla opettaja voi hakea luokalleen Skype-kavereita harjoittelemaan haluamaansa kieltä, osallistumaan asiantuntijoiden pitämille Skype-luennoille (esim. merien tutkimuksesta) tai vaikka lähtemään mukaan Mystery Skype -arvauspeliin. Mystery Skype -arvauspelissä mysteerisoittaja soittaa luokalle jostakin päin maapalloa. Oppilaat saavat kysyä soittajalta (yleisimmin englanniksi) kysymyksiä, joihin voi vastata vain joko kyllä tai ei ja sen jälkeen he pyrkivät päättelemään mistä päin maailmaan soitto tulee.

Sirpa Ahde

Tvt-johtaminen Vantaalla

Vantaalla käynnistyy tänä lukuvuonna tvt-johtamisen valmennusporosessi, joka esiteltiin lukuvuoden ensimmäisessä rehtorikokouksessa syksyllä 2013, ja johon osallistuvat kaikki koulut. Valmennuksen tavoitteena on tukea Opekan käyttöönottoa sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelman jalkautumista kouluihin.

Tänään kaupungintalolla kokoontui perusopetustoimen johtoryhmä vahvistettuna alueellisilla verkkopedagogiikan tukihenkilöillä tvt-johtaminen opetustoimessa-työpajaan. Kouluttajina toimivat Minna Lakkala ja Marko Lahtinen. Työskentelyssä orientoiduttiin mm. oppimisen periaatteisiin ja tietokäsityksiin nykytietämyksen mukaan, tvt:n rooliin opetuksessa, digitaaliseen osaamiseen, sähköiseen toimintakulttuuriin, asiantuntijamaisiin tietokäytäntöihin sekä innovatiivisen, kehittyvän koulun malliin kehitystyön viitekehyksenä. Loppupäivästä käytiin läpi Opeka-kyselyä ja Vantaan tvt:n opetuskäytön suunnitelmaa koulujen tvt-johtamisen lähtökohtina. Pohdimme myös, miten opetustoimi ohjaa ja tukee koulujen työtä tavoitteiden ja nykytilan välisen kuilun umpeen kuromisessa. Työpajassa käytettiin työskelyn tukena Googlen tarjoamaa Blogger-blogialustaa (www.blogger.com), Padletin (padlet.com), Dropbox (www.dropbox.com) sekä Kirjoitusalusta.fi  (kirjoitusalusta.fi).

Tämän opetustoimen orientaation jälkeen prosessi jatkuu tvt-johtaminen koulussa-työpajoilla. Jokaiselta koululta työpajaan osallistuu rehtori ja kaksi opettajaa yhden iltapäivän ajan syksyllä 2013. Koulut saavat ennakkotehtävän, joka tulee suorittaa ennen työpajaan osallistumista. Valmennusprosessia jatketaan keväällä 2014, jolloin työskeltelyn painopisteeksi otetaan OPS 2016.

Sirpa Ahde

Vaikuttaminen

Kävin eräänä syyskuisena perjantaina vierailulla Koivukylän koululla, jossa hankkeen yhdysopettaja Iiris Kavakko-Widström jatkoi 9. luokkalaisten kanssa yhteiskuntaopin tunnilla VAIKUTTAMINEN-teeman parissa työskentelyä. Oppilaat olivat edellisella tunnilla pohtineet ryhmissä erilaisia väittämiä kuten esim.

• Teille tärkeä bussilinja aiotaan lopettaa
• Koulupäivät voisivat alkaa klo 9
• Seutulippu maksa liian paljon
• On epäreilua, että kaupat saavat säädellä kenelle myyvät energiajuomia. 

Ryhmätyön purun yhteydessä kävi hyvin selville, että oppilaat tunsivat monia erilaisia vaikuttamisen kanavia kuten mielenosoitus, yhteydenotto päättäjiina, adressit, lakko,sosiaalinen media, äänestys. Asiasta käytiin edelleen hyvää keskustelua luokassa.

Tämän jälkeen työskentelyä jatkettiin siten, että ryhmät lähtivät tutkimaan verkossa olevia erilaisia vaikuttamisen malleja. Oppilaiden tuli etsiä kokreettisia esimerkkejä mihin aiheisiin/ongelmiin yritetään vaikuttaa ja miten? Millaisia muutoksia halutaan? Pitävätkö he vaikuttamishanketta uskottavana? Voiko se onnistua? Miksi/miksi ei? Oppialille annettin mm. adressisivuston, kansalaisaloitteen ja sosiaalisen media osoitteita, joista piti etsiä vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Opettaja antoi myös lisäkysymyksiä kustakin sivustosta.

Tämän jälkeen alkoi haastavin osuus. Koululla olevien miniläppäreiden työskentelykuntoon saattaminen. Tiesin ennakkoon, että koneiden kanssa on ollut paikoitellen suuria haasteita erityisesti kirjautumisessa. En enää ihmettele opettajien viestejä oppilaiden vastahakoisista reaktioista läppärityöskentelyä kohtaan, jos koneen käynnistämiseen kuluu 15 min. tai pahimmassa tapauksessa kone ei käynnisty lainkaan ja oppilas joutuu vaihtamaan konetta ja aloittaman kirjautumisrumban uudestaan. Asiasta on tiedotettu tietohallintoa ja langatonta verkko parannetaan vielä tämän vuoden aikana lisärahoituksella. Ongelmana saattavat olla myös miniläppärit, joiden suoritusteho ei ole riittävä.

 Kun kaikki ryhmät olivat saaneet koneet toimintavalmiiksi, työskentely pääsi toden teolla käyntiin. Oppilaat tuntuivat näppärästi käyttävän laitteita ja ohjelmistoja. Työskentelyssä näkyi jo harjaantunut tietotekniikan käyttö. 

        

Sirpa Ahde

Peltolassa animoidaan tablettitietokoneilla

Peltolan koulussa on ollut nyt viime keväästä lähtien opetuskäyttöä varten 10 kappaletta Samsung Galaxy tab 2 -tablettitietokonetta. Tabletit saatiin koululle tvt-opetuksen pilottihankkeen kautta kokeilukäyttöön. Vaikka laitteiden määrä on etenkin muutamiin helsinkiläiskouluihin verrattuna sangen vaatimaton, voi kymmenelläkin koneella saada paljon aikaiseksi. Näitä pitää saada lisää ja Vantaallakin jokaiseen kouluun

.

Stop motion animaation tekoa luokassa.

Tablettitietokone ei ole mikään ihanteellinen apuvälinen tekstin tuottamiseen, mutta audiovisuaalisen median laitteena se niin sanotusti pyyhkii pc-koneilla lattiaa. Lisäksi laitteet ja sovellukset ovat helppokäyttöisiä eivätkä samoilla käyttöjärjestelmillä pyöriviä kännyköitään suvereenisti käyttävät oppilaat tarvitse juurikaan ohjeistusta niiden kanssa työskentelemisessä. Siksi opettajankaan ei tarvitse pelätä tablettikoneiden ottamista opetuksen välineiksi, vertaistukea ongelmatilanteisiin löytyy mistä tahansa luokasta keskimäärin 20 hengen verran.

Koska tabletti on siis ennen kaikkea audiovisuaalisen median kuluttamiseen ja tuottamiseen soveltuva laite, on niiden opetuskäyttöä Peltolan koulussa lähdetty kehittämään juuri tästä lähtökohdasta. Joillakin oppitunneilla tabletteja on käytetty tiedonhankintaan - ja hyvä niin - mutta historian ja yhteiskuntaopin aineryhmässä painopistettä on haluttu hilata kohti sitä aineiston tuottamisen puolta, mille on kyllä olemassa vankat pedagogisetkin perusteet. Viimeisimmäksi uutuusprojektiksi otimme aina niin reippaan 8B-luokan kanssa omien historiallisten animaatioelokuvien tekemisen. Pian valmistuvien animaatioiden aiheena on ensimmäinen maailmansota.

Animaation tekeminen tablettikoneella on periaatteessa erittäin helppoa. Tässä tapauksessa käytetty tekniikka on peräkkäin näytettävistä digikuvista rakentuva ns. stop motion –animaatio. Tällä tekniikalla animaation voi tehdä vaikkapa muovailuvahasta (kuten elokuvassa Wallace ja Gromit) tai pala-animaationa (tv-sarja South Park ja Monty Pythonin animaatiot on totetutettu näin). Meidän projektimme toteutustavaksi valittiin pala-animaatio, jossa esimerkiksi valmiiden kuvien tulostaminen ja animoiminen onnistuu.  Alle 2 euroa maksavalla Clay Frames –sovelluksella peräkkäin otetut kuvat voi tallentaa animaatioelokuvaksi ja lähettää pc:lle editoitavaksi sähköpostin liitteenä. Helppoa kuin mikä!

Viime vuonna kävimme toisen oppilasryhmän kanssa tekemässä hieman vastaavan kaltaisia animaatioelokuvia Vernissan animaatioasemalla. Tämän kokemuksen pohjalta animointi onnistuu itsenäisestikin ja muutamiin käytännön ongelmiin on jo ratkaisut mietittynä.

Käytännössä ensimmäinen 90 minuuttia käytettiin hahmojen ja taustojen askartelemiseen kartongista. Taustojen on hyvä olla A2-kokoisia ja ne kiinnitetään luokan seinälle sinitarralla. Hahmot ja muut liikkuvat osat on niin ikään kätevää kiinnittää taustaan sinitarralla, jotta niitä voi liikuttaa helpommin kuvien ottamisen välillä. Toisella tuplatunnilla ensimmäiset ryhmät saattoivat jo aloittaa animaation tekemisen. Oppilaiden joukosta löytyy paljon kuvataiteellisesti lahjakasta väkeä, joten taustat ja hahmot näyttivät erittäin hyviltä. Käsikirjoituksen ei stop motion –animaatiota tehtäessä tarvitse olla kovinkaan ihmeellinen, sillä valmiiden animaatioiden pituus tuskin tulee olemaan kovin montaa kymmentä sekuntia. Tärkeintä on, että historialliset yksityiskohdat ovat oikein ja animaatioissa tapahtuu jotain aiheeseen - tässä tapauksessa ensimmäiseen maailmansotaan - liittyvää. Lopuksi eri ryhmien animaationpätkät on hyvä koota yhteen. Tämän loppueditoinnin voi hoitaa esimerkiksi Windows MovieMaker –ohjelmalla.

Animaation tekeminen tuntuu näiden parin kokemuksen perusteella olevan oppilaiden mielestä poikkeuksellisen antoisa ja innostava työtapa. Harvoin oppilaat yläkoulussa pyytävät saada jäädä tekemään töitä luokkaan vielä oppitunnin jälkeen, kuten animaatiota tehdessä tapahtui. Lisäksi lähes kaikki ryhmät ovat tähän asti työskennelleet erittäin innokkaasti ja oma-aloitteisesti projektiensa parissa. Opettajan rooliksi jää tehdä ehdotuksia ja auttaa teknisten pulmien kanssa. Aineen oppisisältöjen käsittelemisessä ei välttämättä päästä aina niin syvälle kuin muilla menetelmillä, sillä animaation tekeminen ja taustatyö vie paljon aikaa. Tästä syystä työtapaa voisi suositella esimerkiksi alakouluihin, missä kuvaamataiteen integroiminen muihin aineisiin onnistuu pienemmällä vaivalla. Tästä huolimatta tämä yläkoulun opettaja aikoo sadan prosentin varmuudella jatkaa animaatioiden tekemistä oppitunneillaan.

Lopuksi voisin vielä suositella kouluille, että tablettien hankkimisessa kannattaa harkita vakavasti nimenomaan niiden iPadien ostamista. Windows-laitteille tuskin on olemassa erityisen käyttökelpoisia animaation tekoon tarkoitettuja ohjelmistoja, Android-tableteille sellainen löytyi pienellä hakemisella. Omalle iPadilleni hankkimani iStopMotion kuitenkin on ominaisuuksiltaan muiden laitteiden ohjelmistoihin nähden täysin ylivoimainen, mahdollistaen esimerkiksi ääniefektien liittämisen tehtyihin animaatioihin.

Meillä Peltolan historian, yhteiskuntaopin ja historiallisen animaatioelokuvan ryhmässä jatketaan parin viikon kuluessa valmistuvan projektin parissa. Lopullisen elokuvan valmistuttua, laitetaan se tännekin kaikille nähtäväksi. Nyt näytteeksi ensimmäiset kaksi sekuntia valmista animaatiota (vielä toistaiseksi ilman ääntä). Tulossa internetiin lähellä sinua:

Petri Lassi

TVT mielekkäästi opetuksessa: Vastausjärjestelmä

Hämeenkylän koulu sai Oph:n hankerahoituksella Smart Response -vastausjärjestelmän keväällä 2013 juuri ennen kesälomaa. Nyt syksyn aluksi opettajat ovat päässeet testaamaan vastauskapuloiden mahdollisuuksia. Opettajille pidetyssä TVT-koulutuksessa vastauskapulat herättivät paljon kiinnostusta ja niiden hyödyntämistä opetukseen alkoi suunnitella moni opettaja. 

Käykää tutustumassa Hämiksen blogiin ja erityisesti viimeisimpään blogikirjoitukseen vastausjärjestelmän käyttöönotosta.

Ilolan koulun runobongausta läppäreillä

Oppilaat katsovat ope-Lauraa, sanoo: ”On riimit runojen kauraa. Helposti synnyttää runoutta tiimit, kerätään yhdessä pankkiin riimit.”

Luokassa pöydillä läppärit oivat, taustalla lempeät sävelet soivat. Jokunen nappaa riimin runosta, toinen runoilee omaa punosta.

Kaikissa koneissa Wordi pyörii, ja lapset ympäri luokkaa hyörii. Runoja täällä, riimejä siellä. Nyt ollaan selvästi Trageton-tiellä.

Laura Savioja ja Kirsi Tolonen

Arvo-visio-strategia ja OPS-prosessi

Uutta valtakunnallista opetussuunnitelmaa, jossa määrittellään keskeiset opetusta ja koulun toimintaa ohjaavat säädökset, laaditaan parhaillaan. Kommentteja pyydetään kunnilta sekä asiantuntijoilta. Vantaalla kaupunki- ja koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön toteuttamisen suunnittelu ja valmistelu on aloitettu ja sitä tehdään kuluvina lukuvuosina. Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus aloitetaan 1.8.2016. Vantaan perusopetuksessa on käynnistetty keväällä 2013 laajasti osallistava arvo-visio-strategiaprosessi (AVS), joka on kytketty opetussuunnitelmatyöhön erityisesti opetussuunnitelman arvoperustan osalta.

Prosessin tavoitteena on

• Määritellä Vantaan perusopetuksen yhteiset arvot 
• Kirkastaa uuden opetussuunnitelman arvopohja 
• Luoda Vantaan perusopetuksen visio ja määritellä strategiset painopistealueet tulevalle 5-vuotiskaudelle 
• Mallintaa laadukasta kehittämistyötä 
• Kehittää osallistavaa toimintakulttuuria ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa 

Arvo- ja strategiaprosessiin pääsevät osallistumaan niin perusopetuksen oppilaat ja henkilöstö kuin huoltajatkin nimettömästi Verkkoaivoriihessä, jonka tarkoituksena on ideoida, mistä asioista koostuu lapsen ja nuoren sujuva arki. Kysymys kuuluukin: Millaista Vantaalla on asua ja käydä koulua vuonna 2020?

  

 

Tulevaisuudessa on monenlaisia muutostekijöitä ja niistä saimme kuulla Vantaan perusopetuksen jory-päivillä viime viikolla Kanniston koululla. Johtoryhmiä oli ohjeistettu ottamaan mukaan kannettavia tietokoneita, sillä tarkoitus oli osallistaa johtoryhmäläisiä äänestyslaitteilla ja viestiseinällä. Äänestyslaitteet olivat lainassa kaupungintalon valtuustosalista ja viestiseinä toteutettiin Flinga-sovelluksella, jota joryläiset käyttivät kannettavien lisäksi omilla mobiililaitteilla.

Flinga on uusi suomalainen sovellus, joka monipuolistaa opettajan ja oppilaan vuorovaikutusta tunnilla. Flinga mahdollistaa mobiililaitteiden (tabletit, älypuhelimet ja läppärit) ja luokkatilan kiinteiden laitteiden (interaktiiviset valkotaulut ja projektorit) yhdistämisen innostavaksi oppimisympäristöksi. Flingan HTML5-lähetin mahdollistaa byod-ympäristön rakentamisen ja johtoryhmäläiset liittyivätkin ahkerasti sessioihin monenlaisilla laitteilla. Ilmapiiri oli innostunut ja alkukankeuden jälkeen keskustelua viestiseinällä käytiin läpi päivän sekä vapaana virtana että ohjatusti monenlaisista aiheista kuten esim.

• Kuvailkaa kolmella laatusanalla, miten pedagoginen johtaminen näkyy johtoryhmän arjessa
• Kaiken tänään kuullun ja keskustellun perusteella, mitkä kolme arvoa nostaisitte korkeimmalle?

 

Aivan ongelmitta Flingan käyttönotto ei sujunut, vaikkakin kaikki saatinkin toimimaan hienosti ja osallistumaan sessioihin päivän aikana. Esimerkiksi käytössä olevasta HTML5-tekniikasta johtuen emme saaneet kaikkia laitteita liittymään sessioihin selainten ja puhelinmallien vuoksi mm. IE 8 ei kaksi vuotta vanhana selaimena tue HTML5 -tekniikkaa ja puhelimien eroavaisuuksien vuoksi esim. Nokian Lumiat eivät tue valokuvan ottamista/valokuvakansiota selaimen kautta, joten sessioon osallistuminen onnistui vain kirjoittamalla kommentteja. Saimme arvokasta tietoa päivän aikana viestiseinälle, jonka tallensimme aika ajoin. Jotain ongelmia tallentamisessa oli, sillä kaikki tallenteet eivät tallentuneet oikeassa muodossa ja selvitämme nyt niiden käytettävyyttä. Tällä hetkellä tiedostot voidaan avata vain Flinga ohjelmissa, mutta onneksi Nordtouchin tiimi kehittelee palvelua, jolla Flinga-tiedostot saisi auki myös muilla ohjelmilla tai tallennettua esimerkiksi pdf-muotoon.

AVS-prosessi jatkuu läpi koko lukuvuoden ja johtoryhmien tehtävänä on viedä viestiä omalle koululle, keskustella ja kerätä erilaisia näkemyksiä siitä, miten tulevaisuuden muutokset huomioon ottaen parhaiten onnistutaan koulutyössä. Toivottavasti hiukan erilainen työskentelymalli johtoryhmäpäivässä toi myös uusia toimintamalleja luokkatyöskentelyyn. Toivommehan, että lapsistamme ja nuoristamme kasvaa omatoimisia, aloitteellisia ja osallistuvia kansalaisia. Tähän tarkoitukseen mm. Flinga soveltuu hienosti ja selvitämmekin mahdollisuutta ottaa Flinga käyttöön vantaalaissa kouluissa ja oppilaitoksissa.

Sirpa Ahde

Onnistumisen elämyksiä

Lue, mitä mieltä vantaalaiset oppilaat ja opettajat ovat yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmästä.

Oppilailta saatua palautetta

Martinlaakson lukio

Opettajien kokemuksia

Kilterin koulu
Tikkurilan lukio
Vantaan kansainvälinen koulu

Lähde: http://maot.fi/onnistumisen-elamyksia/

Yläkoulun äikkää ja miniläppärit

Havukosken koulun seitsemäsluokkalaiset ovat työn touhussa: läppärit haetaan oppitunnin aluksi varastosta äidinkielen luokkaan, ja pian kaikki työskentelevät oman teemalehtensä parissa. Aiheen äidinkielen teemalehteen kukin on saanut keksiä itse. Yksi tekee purjehduksesta, toinen mangasta. Yhden oppilaan aiheena on Italia, toisen Englanti ja kolmannen Puola. Joku etsii vimmatusti tietoa omasta harrastuksestaan jalkapallosta, toinen puolestaan laskettelusta. Pian ollaan siinä vaiheessa, että saa alkaa etsiä kuvia lehteen tai alkaa liittää itse ottamiaan kuvia. Lehteen tulevat haastattelut alkavat niin ikään olla valmiita. 

Äidinkielen 2. kurssilla opiskellaan tiedonhakua ja oman tekstin kirjoittamista Word-tekstinkäsittelyohjelmalla. Käymme kurssin alussa Koivukylän kirjastossa opiskelemassa tiedonhakua ja perehtymässä Helmet-järjestelmään. Oppilailla on käytössä kannettavat tietokoneet kurssin kaikilla oppitunneilla. Wordin perusteet tulevat tutuksi: kuinka luodaan uusi kansio, kuinka teksti palstoitetaan, kuinka lisätään kuvia ja kuvatekstit, ja ennen kaikkea, mistä saa luvallisesti ottaa kuvia omaan työhönsä. Lopuksi valmiit työt palautetaan Fronteriin. 

 

Myös yhdeksäsluokkalaiset puurtavat läppäreittensä parissa. Äidinkielen 9. kurssi on tutkielmakurssi, jonka aikana jokainen oppilas tekee kirjallisuustutkielmaa jostakin valitsemastaan suomalaisesta kirjailijasta. Käymme kurssin alussa Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa kertaamassa Helmet-järjestelmän käyttöä ja opiskelemassa tiedonhakua. Word-tekstinkäsittelyohjelman käyttö jatkuu. Opettelemme mm. automaattisen sisällysluettelon luonnin. Valmiit työt palautetaan Fronteriin. Lopuksi jokainen koostaa omasta tutkielmastaan suullisen esityksen esimerkiksi PowerPointin tai Prezin avulla. 

 

Teksti: Kati Tiainen, Havukosken koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Hankekoneiden jatkokäyttö Hevoshaan koulussa

Saimme miniläppärit Peter Pan -projektia varten. Niiden jatkokäyttö on ollut monipuolista eriyttämistä erilaisten oppijoiden mukaan. Hyvää on ollut se, että nyt kun koneita on enemmän, voivat miniläppärit olla ns. vapaassa käytössä eri luokissa. Isot läppärit ovat varattavissa tasaisesti kaikille tietyin järjestelyin Fronterin kautta. Miniläppärit ovat varattavissa tarpeen mukaan kaikille varausvihkon kautta. Näin saadaan lisää käyttömahdollisuuksia niille, jotka sitä haluavat. Järjestelyjä muutetaan opettajien tarpeiden mukaan. Miniläppäreitä käytetään eriyttämisen välineinä.

Tässä opettajien kommentteja. 

Opettaja X

• Läppäreitä käytetään vapailla tunneilla. 
• Koneita käytetään, kun etsitään tietoja tietyillä tunneilla esim. kalat tai maat yllin tunnilla, tietoja kuvataiteessa. 
• Miniläppäreillä harjoitellaan tulevaa koetta varten ja aina ei ole isommat läppärit käytettävissä.
• Näppäriä, kun toimii sijaisena. 

Opettaja Z

• Koneet käytössä viikottain, välillä päivittäin, toisinaan yksi kone, kolme konetta tai puoliluokallista koneita.
• Oppilaat, jotka vielä harjoittelevat lukemista/lukemisen sujuvoittamista, pelaavat Ekapeliä muiden tehdessä haastavampia lukemistehtäviä. 
• Oppilaat, joilla on hienomotorista vaikeutta (kynänkäyttö) saavat välillä suorittaa kirjoitustehtäviä koneella. 
• Oppimispelien pelaaminen mm.Kirjakuja, Moppi osana tuntityöskentelyä/pistetyöskentelynä. Kirjakujan tehtävistä käytetty mm. saneluja ja kielioppiharjoituksia, jolloin kone tarkistaa ja antaa palautteen välittömästi - rauhoittaa tilannetta. 
• Oppilaat, joilla on vaikeuksia kaksoiskonsonanttien/-vokaalien kanssa, voivat hyödyntää oikeinkirjoitusohjelman vinkkejä kirjoitustehtävien teossa. 
• Koneita käytetään pistetyöskentelyssä yhtenä toimintapisteenä (AI, YL, MAT, KU). 
• Omien tarinoiden kirjoittaminen ylöspäin eriyttävänä toimintana. 
• Joskus paint -ohjelman käyttö kuvistyön vaihtoehtona. "Aikas monipuolista siis, tässä vain yleisimmät." 

Opettaja T

"Miniläppäreitä olen hakenut luokkaan ylöspäin eriyttämiseen, eli esim. englannin tunneilla nopeat voivat tehdä sanomapron tehtäviä ja matikassa pelattiin esim. netistä löytyvää kertolaskupeliä. Äidinkielen tunneilla joillain oppilailla on vaikeaa kirjoittaa käsialaa. Nämä oppilaat ovat voineet kirjoittaa osan tarinoista miniläppärillä ja sitten oppilaat ovat voineet tulostaa ja liimata ne vihkoonsa." 

Opettaja Y

"Olemme tehneet parityönä erilaisia äidinkielen harjoituksia niin, että toinen pareista on ollut vertaistukena joko äidinkielessä tai koneen käytössä. Toiminta on ollut ohjattua sekä vieressä että aktiivitaulun avulla. Yllin tunneilla olemme tehneet eri maista esitelmiä, joissa käytämme kuvien ja tiedon hakua. Luokassa läppäreitä on käytetty viikoittain äidinkielessä eriyttämiseen mm. Ekapelin ja Kirjakujan tehtävien avulla. Myös matematiikassa on välillä eriytettty opetusta läppärin avulla, netistä valituilla tehtävillä."

  

Lasse Latomäki