Fronterin perusteet: eduTV.fi

Saimme hienon vinkin Fronter koulutuksessa. Henrik Paajanen vinkkasi EduTV:n ilmaisista Fronter-videoista, joissa hän perehdyttää meidät Fronterin useisiin perustoimintoihin käyttäjähallinnasta sisällön luomiseen. Videoita on yht. 1h 39min 10s. Jos joku ei tiedä, niin Fronter on oppimisympäristö, jossa on laaja joukko pedagogisesti kehitettyjä työkaluja sekä integroituja palveluita. Oppimateriaalit, tiedostot, resurssit, asiakirjat, yhteystiedot, blogit, ryhmät, pikaviestimet, kokoushuoneet, koulun informaatio ja viestintä sekä viimeisemmät uutiset ovat keskitetysti yhdessä pilvestä tarjottavassa suojatussa ympäristössä. Vantaan käyttää Fronteria niin peruskouluissa kuin 2. asteen opinnoissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Klikkaa itsesi opiskelemaan Fronteria.

 

Etäopetusta Vierumäellä

Vierumäen koulussa kokeillaan etäopetusmahdollisuuksia eri tavoin mahdollisimman helpolla ja halvalla toteutuksella. Yhteydenotonvälineenä käytämme Skypeä, koska se on helppo ja ilmainen verkkopuheluihin tarkoitettu sovellus. Odotamme Lyncin käyttöönottoa Vantaalle, joka mahdollistaisi myös asiakirjojen, työpöydän ja ohjelmien jakamisen toiselle osapuolelle.

Kielten etäopetus

Neljännellä luokalla alkavaan A2-kielten opetukseen saatiin koulustamme kokoon vain ruotsin ryhmä, koska venäjän ja saksan valitsijoiden määrä jäi alle 18 oppilaan ryhmäkoon. Ratkaisimme ongelman järjestämällä opetuksen yhdessä Leppäkorven koulun kanssa käyttäen etäopetusyhteyttä. Myös Leppäkorven koulussa oppilasmäärä oli jäänyt alle 18 oppilaan ryhmäkoon. Nyt koulussamme voi siis opiskella ruotsin lisäksi venäjää (opettajana Mari-Liis Hendrikson) ja saksaa (opettajana Unni Ristimäki). Joka toinen tunti kielten opettaja on Leppäkorvessa ja joka toinen kerta meillä Vierumäessä. Toisessa päässä luokkaa vahtii joko koulun rehtori tai muu koulun aikuinen.

Saksan opettaja Unni Ristimäki kertoo etäopetuskokemuksistaan seuraavasti:

”Ensin täytyy sanoa, että Skype-opetus on onnistunut minusta yli odotusten. Keväällä jännitin tekniikan toimivuutta, vähäistä lähikontaktia oppilaisiin ja cd:n kuulumista Skypen kautta molempiin kouluihin. Tässä syksyn mittaan nuo kaikki pelot ovat hävinneet ja olen ollut todella innostunut tästä opetustavasta. Se on tuonut minulle opettajuuteen jotain uutta, koska olen kuitenkin jo yli 10v. toiminut opettajana. Pelkäsin syksyllä, että vähäinen lähikontaktin määrä oppilaisiin olisi ongelma, mutta pelko on osoittautunut aivan turhaksi. Tuntuu siltä, että silloin kun olen toisen ryhmän luona, heille on tärkeää, että olen juuri heidän luonaan ja he ymmärtävät myös hyvin sen, että joka toinen kerta olen toisen puoliskon kanssa. Oppilaat ovat tulivat rohkeasti juttelemaan kaikenlaista jo heti ensimmäisten tuntien jälkeen.” 

Kuvassa venäjän opettaja Mari-Liis Hendrikson 

Viidennen luokan A2-venäjän ryhmässä soitellaan Mari-Liisin johdolla jo toista vuotta Skypellä virolaisille venäjän opiskelijoille ja harjoitellaan venäjän puhumista sekä tutustutaan toisen maan kulttuuriin. Tässä ryhmässä oppilaat ovat hyvin kokeneita Skypen käyttäjiä.

Kotiopetus

Kolmannessa luokassa kotiopetuksessa opiskelevan oppilaan reaaliaikainen osallistuminen oppitunteihin on järjestetty Skypen ja videneuvottelukameran avulla. Oppilas on saanut myös kotiin käyttöönsä kuulokkeet ja kameralla varustetun kannettavan tietokoneen. Virtuaaliopetusta järjestetään yhteensä viisi tuntia viikossa englannin, matematiikan sekä äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Tunneilla oppilas voi ottaa osaa opetukseen keskustellen sekä myös omia tehtäviään esitellen. Välituntisin oppilaat voivat vaihtaa kuulumisia puolin ja toisin. Virtuaaliopetuksen lisäksi luokanopettaja ja erityisopettaja käyvät molemmat kotiopettamassa yhden tunnin viikossa.

Skypekaverit ulkomailta

4d-luokka on hankkinut Skype in the classroom -sivuston kautta itselleen kirjekaverit italialaisista oppilaista, joiden kanssa kirjoitellaan ja skypetellään englanniksi. Skype in the classroom -sivuilla opettaja voi hakea luokalleen Skype-kavereita harjoittelemaan haluamaansa kieltä, osallistumaan asiantuntijoiden pitämille Skype-luennoille (esim. merien tutkimuksesta) tai vaikka lähtemään mukaan Mystery Skype -arvauspeliin. Mystery Skype -arvauspelissä mysteerisoittaja soittaa luokalle jostakin päin maapalloa. Oppilaat saavat kysyä soittajalta (yleisimmin englanniksi) kysymyksiä, joihin voi vastata vain joko kyllä tai ei ja sen jälkeen he pyrkivät päättelemään mistä päin maailmaan soitto tulee.

Sirpa Ahde

Tvt-johtaminen Vantaalla

Vantaalla käynnistyy tänä lukuvuonna tvt-johtamisen valmennusporosessi, joka esiteltiin lukuvuoden ensimmäisessä rehtorikokouksessa syksyllä 2013, ja johon osallistuvat kaikki koulut. Valmennuksen tavoitteena on tukea Opekan käyttöönottoa sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelman jalkautumista kouluihin.

Tänään kaupungintalolla kokoontui perusopetustoimen johtoryhmä vahvistettuna alueellisilla verkkopedagogiikan tukihenkilöillä tvt-johtaminen opetustoimessa-työpajaan. Kouluttajina toimivat Minna Lakkala ja Marko Lahtinen. Työskentelyssä orientoiduttiin mm. oppimisen periaatteisiin ja tietokäsityksiin nykytietämyksen mukaan, tvt:n rooliin opetuksessa, digitaaliseen osaamiseen, sähköiseen toimintakulttuuriin, asiantuntijamaisiin tietokäytäntöihin sekä innovatiivisen, kehittyvän koulun malliin kehitystyön viitekehyksenä. Loppupäivästä käytiin läpi Opeka-kyselyä ja Vantaan tvt:n opetuskäytön suunnitelmaa koulujen tvt-johtamisen lähtökohtina. Pohdimme myös, miten opetustoimi ohjaa ja tukee koulujen työtä tavoitteiden ja nykytilan välisen kuilun umpeen kuromisessa. Työpajassa käytettiin työskelyn tukena Googlen tarjoamaa Blogger-blogialustaa (www.blogger.com), Padletin (padlet.com), Dropbox (www.dropbox.com) sekä Kirjoitusalusta.fi  (kirjoitusalusta.fi).

Tämän opetustoimen orientaation jälkeen prosessi jatkuu tvt-johtaminen koulussa-työpajoilla. Jokaiselta koululta työpajaan osallistuu rehtori ja kaksi opettajaa yhden iltapäivän ajan syksyllä 2013. Koulut saavat ennakkotehtävän, joka tulee suorittaa ennen työpajaan osallistumista. Valmennusprosessia jatketaan keväällä 2014, jolloin työskeltelyn painopisteeksi otetaan OPS 2016.

Sirpa Ahde

Vaikuttaminen

Kävin eräänä syyskuisena perjantaina vierailulla Koivukylän koululla, jossa hankkeen yhdysopettaja Iiris Kavakko-Widström jatkoi 9. luokkalaisten kanssa yhteiskuntaopin tunnilla VAIKUTTAMINEN-teeman parissa työskentelyä. Oppilaat olivat edellisella tunnilla pohtineet ryhmissä erilaisia väittämiä kuten esim.

• Teille tärkeä bussilinja aiotaan lopettaa
• Koulupäivät voisivat alkaa klo 9
• Seutulippu maksa liian paljon
• On epäreilua, että kaupat saavat säädellä kenelle myyvät energiajuomia. 

Ryhmätyön purun yhteydessä kävi hyvin selville, että oppilaat tunsivat monia erilaisia vaikuttamisen kanavia kuten mielenosoitus, yhteydenotto päättäjiina, adressit, lakko,sosiaalinen media, äänestys. Asiasta käytiin edelleen hyvää keskustelua luokassa.

Tämän jälkeen työskentelyä jatkettiin siten, että ryhmät lähtivät tutkimaan verkossa olevia erilaisia vaikuttamisen malleja. Oppilaiden tuli etsiä kokreettisia esimerkkejä mihin aiheisiin/ongelmiin yritetään vaikuttaa ja miten? Millaisia muutoksia halutaan? Pitävätkö he vaikuttamishanketta uskottavana? Voiko se onnistua? Miksi/miksi ei? Oppialille annettin mm. adressisivuston, kansalaisaloitteen ja sosiaalisen media osoitteita, joista piti etsiä vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Opettaja antoi myös lisäkysymyksiä kustakin sivustosta.

Tämän jälkeen alkoi haastavin osuus. Koululla olevien miniläppäreiden työskentelykuntoon saattaminen. Tiesin ennakkoon, että koneiden kanssa on ollut paikoitellen suuria haasteita erityisesti kirjautumisessa. En enää ihmettele opettajien viestejä oppilaiden vastahakoisista reaktioista läppärityöskentelyä kohtaan, jos koneen käynnistämiseen kuluu 15 min. tai pahimmassa tapauksessa kone ei käynnisty lainkaan ja oppilas joutuu vaihtamaan konetta ja aloittaman kirjautumisrumban uudestaan. Asiasta on tiedotettu tietohallintoa ja langatonta verkko parannetaan vielä tämän vuoden aikana lisärahoituksella. Ongelmana saattavat olla myös miniläppärit, joiden suoritusteho ei ole riittävä.

 Kun kaikki ryhmät olivat saaneet koneet toimintavalmiiksi, työskentely pääsi toden teolla käyntiin. Oppilaat tuntuivat näppärästi käyttävän laitteita ja ohjelmistoja. Työskentelyssä näkyi jo harjaantunut tietotekniikan käyttö. 

        

Sirpa Ahde

Peltolassa animoidaan tablettitietokoneilla

Peltolan koulussa on ollut nyt viime keväästä lähtien opetuskäyttöä varten 10 kappaletta Samsung Galaxy tab 2 -tablettitietokonetta. Tabletit saatiin koululle tvt-opetuksen pilottihankkeen kautta kokeilukäyttöön. Vaikka laitteiden määrä on etenkin muutamiin helsinkiläiskouluihin verrattuna sangen vaatimaton, voi kymmenelläkin koneella saada paljon aikaiseksi. Näitä pitää saada lisää ja Vantaallakin jokaiseen kouluun

.

Stop motion animaation tekoa luokassa.

Tablettitietokone ei ole mikään ihanteellinen apuvälinen tekstin tuottamiseen, mutta audiovisuaalisen median laitteena se niin sanotusti pyyhkii pc-koneilla lattiaa. Lisäksi laitteet ja sovellukset ovat helppokäyttöisiä eivätkä samoilla käyttöjärjestelmillä pyöriviä kännyköitään suvereenisti käyttävät oppilaat tarvitse juurikaan ohjeistusta niiden kanssa työskentelemisessä. Siksi opettajankaan ei tarvitse pelätä tablettikoneiden ottamista opetuksen välineiksi, vertaistukea ongelmatilanteisiin löytyy mistä tahansa luokasta keskimäärin 20 hengen verran.

Koska tabletti on siis ennen kaikkea audiovisuaalisen median kuluttamiseen ja tuottamiseen soveltuva laite, on niiden opetuskäyttöä Peltolan koulussa lähdetty kehittämään juuri tästä lähtökohdasta. Joillakin oppitunneilla tabletteja on käytetty tiedonhankintaan - ja hyvä niin - mutta historian ja yhteiskuntaopin aineryhmässä painopistettä on haluttu hilata kohti sitä aineiston tuottamisen puolta, mille on kyllä olemassa vankat pedagogisetkin perusteet. Viimeisimmäksi uutuusprojektiksi otimme aina niin reippaan 8B-luokan kanssa omien historiallisten animaatioelokuvien tekemisen. Pian valmistuvien animaatioiden aiheena on ensimmäinen maailmansota.

Animaation tekeminen tablettikoneella on periaatteessa erittäin helppoa. Tässä tapauksessa käytetty tekniikka on peräkkäin näytettävistä digikuvista rakentuva ns. stop motion –animaatio. Tällä tekniikalla animaation voi tehdä vaikkapa muovailuvahasta (kuten elokuvassa Wallace ja Gromit) tai pala-animaationa (tv-sarja South Park ja Monty Pythonin animaatiot on totetutettu näin). Meidän projektimme toteutustavaksi valittiin pala-animaatio, jossa esimerkiksi valmiiden kuvien tulostaminen ja animoiminen onnistuu.  Alle 2 euroa maksavalla Clay Frames –sovelluksella peräkkäin otetut kuvat voi tallentaa animaatioelokuvaksi ja lähettää pc:lle editoitavaksi sähköpostin liitteenä. Helppoa kuin mikä!

Viime vuonna kävimme toisen oppilasryhmän kanssa tekemässä hieman vastaavan kaltaisia animaatioelokuvia Vernissan animaatioasemalla. Tämän kokemuksen pohjalta animointi onnistuu itsenäisestikin ja muutamiin käytännön ongelmiin on jo ratkaisut mietittynä.

Käytännössä ensimmäinen 90 minuuttia käytettiin hahmojen ja taustojen askartelemiseen kartongista. Taustojen on hyvä olla A2-kokoisia ja ne kiinnitetään luokan seinälle sinitarralla. Hahmot ja muut liikkuvat osat on niin ikään kätevää kiinnittää taustaan sinitarralla, jotta niitä voi liikuttaa helpommin kuvien ottamisen välillä. Toisella tuplatunnilla ensimmäiset ryhmät saattoivat jo aloittaa animaation tekemisen. Oppilaiden joukosta löytyy paljon kuvataiteellisesti lahjakasta väkeä, joten taustat ja hahmot näyttivät erittäin hyviltä. Käsikirjoituksen ei stop motion –animaatiota tehtäessä tarvitse olla kovinkaan ihmeellinen, sillä valmiiden animaatioiden pituus tuskin tulee olemaan kovin montaa kymmentä sekuntia. Tärkeintä on, että historialliset yksityiskohdat ovat oikein ja animaatioissa tapahtuu jotain aiheeseen - tässä tapauksessa ensimmäiseen maailmansotaan - liittyvää. Lopuksi eri ryhmien animaationpätkät on hyvä koota yhteen. Tämän loppueditoinnin voi hoitaa esimerkiksi Windows MovieMaker –ohjelmalla.

Animaation tekeminen tuntuu näiden parin kokemuksen perusteella olevan oppilaiden mielestä poikkeuksellisen antoisa ja innostava työtapa. Harvoin oppilaat yläkoulussa pyytävät saada jäädä tekemään töitä luokkaan vielä oppitunnin jälkeen, kuten animaatiota tehdessä tapahtui. Lisäksi lähes kaikki ryhmät ovat tähän asti työskennelleet erittäin innokkaasti ja oma-aloitteisesti projektiensa parissa. Opettajan rooliksi jää tehdä ehdotuksia ja auttaa teknisten pulmien kanssa. Aineen oppisisältöjen käsittelemisessä ei välttämättä päästä aina niin syvälle kuin muilla menetelmillä, sillä animaation tekeminen ja taustatyö vie paljon aikaa. Tästä syystä työtapaa voisi suositella esimerkiksi alakouluihin, missä kuvaamataiteen integroiminen muihin aineisiin onnistuu pienemmällä vaivalla. Tästä huolimatta tämä yläkoulun opettaja aikoo sadan prosentin varmuudella jatkaa animaatioiden tekemistä oppitunneillaan.

Lopuksi voisin vielä suositella kouluille, että tablettien hankkimisessa kannattaa harkita vakavasti nimenomaan niiden iPadien ostamista. Windows-laitteille tuskin on olemassa erityisen käyttökelpoisia animaation tekoon tarkoitettuja ohjelmistoja, Android-tableteille sellainen löytyi pienellä hakemisella. Omalle iPadilleni hankkimani iStopMotion kuitenkin on ominaisuuksiltaan muiden laitteiden ohjelmistoihin nähden täysin ylivoimainen, mahdollistaen esimerkiksi ääniefektien liittämisen tehtyihin animaatioihin.

Meillä Peltolan historian, yhteiskuntaopin ja historiallisen animaatioelokuvan ryhmässä jatketaan parin viikon kuluessa valmistuvan projektin parissa. Lopullisen elokuvan valmistuttua, laitetaan se tännekin kaikille nähtäväksi. Nyt näytteeksi ensimmäiset kaksi sekuntia valmista animaatiota (vielä toistaiseksi ilman ääntä). Tulossa internetiin lähellä sinua:

Petri Lassi