Hankevierailu Tampereella 10.10.2014

Vantaalla on vuonna 2013 käynnistynyt OPH:n rahoittama Opetusta joustavasti ja osallistavasti yläkoulussa -hanke. Hankkeen tavoitteena on, että kaikilla oppilailla on tasa-arvoiset lähtökohdat ja mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan monipuoliseen ja jokapäiväiseen hyödyntämiseen. Kehittämiskohteiksi on valittu kaksi erityistä kohderyhmää: valmistava opetus (yläkouluikäiset tai perusopetuksen päättövaihe) ja joustava perusopetus (Jopo). Hankkeen myötä on selvitetty ja kehitetty malleja, työtapoja ja joustavia opetusjärjestelyjä, joilla tieto- ja viestintätekniset ratkaisut saadaan tukemaan näihin ryhmiin kuuluvien oppilaiden oppimista ja erityistarpeita.

Hankkeen kautta saamamme kokemukset ovat olleet innoittavia, ja niistä löytyy jo pari tarinaa bloginkin puolelta:

• Hankekuulumisia Hämeenkylän koululta
• iPadit Simonkylän koulun JOPO-luokassa

Retki Tampereelle

Viime viikon perjantaina hyppäsimme junan kyytiin ja lähdimme hankkeen tiimoilta vierailukäynnille Tampereelle. Junassa meillä riitti keskusteltavaa niin hankkeesta kuin vastikään uutisoidusta Vantaan tablet-hankinnasta. Vaikka junamatka Tampereelle ei ole olekaan kovin pitkä, ehdimme matkan aikana vaihtaa lukuisia hyviä ideoita ja ajatuksia.

Etelä-Hervannan koulu

Tampereella ensimmäinen vierailukohteemme oli Etelä-Hervannan koulu, jossa meitä oli vastassa rehtori Saija Montonen sekä jopo-opettaja Aki Huotari. Vierailumme aluksi Saija kertoi meille koulustaan, jossa puhutaan 12 eri äidinkieltä. Aki puolestaan kertoi meille, miten tvt näkyy heidän jopo-opetuksessaan.

Meidän hanketiimistä Karoliina Mutanen puolestaan kertoi ja näytti, mitä kaikkea Mikkolan koulussa on saatu aikaan iPadien avulla. Karoliina on käyttänyt laitteita valmistavassa opetuksessa ja näkee hyödyiksi etenkin visuaalisuuden, tiedonhaun, dokumentoinnin, motivoinnin sekä palkitsemisen ja arvioinnin. Karoliinan esitys on nähtävillä täällä.

Vierailumme aikaan koulussa ei ollutkaan aivan tavallinen päivä. Oppilaat olivat saaneet tehtäväkseen kuvata zombie-elokuvaa, joten käytävillä käveli normaalia hurjemman näköisiä oppilaita. Aiheen valintaan oppilaat olivat itse päässeet vaikuttamaan. Kuvaus tapahtui Tampereen kaupungilta lainassa olleilla iPodeilla. Oppilaat myös editoivat videot käytössään olleilla laitteilla. Myöhemmin koululla tullaan järjestämään ensi-ilta, jossa kaikkien halukkaiden videot esitellään muulle koululle. Oppilaat olivat silminnähden innoissaan zombie-tehtävästä.

Mediakoulu

Lounaan jälkeen siirryimme Mediakouluun, joka sijaitsee Tampereen keskustassa vanhan kauppaoppilaitoksen tiloissa. Mediakoulussa meitä oli vastassa mediapedagogi Jukka Haveri sekä verkko-opetuksen koordinaattori Harri Jurvela, jotka kertoivat meille tilan toimintaperiaatteista:

"Vuonna 2010 perustettu Tampereen mediakoulu on Tampereen kaupungin perusopetuksen kouluille tarjoama työtila ja mediakasvatuksen tukipalvelu. Toiminta koostuu koulujen mediapajoista, opettajien täydennyskoulutuksesta , oppimateriaalituotannosta sekä kehitystyöstä. Kouluille maksutonta palvelua koordinoi kaupungin mediapedagogi.   

Keskeisintä toimintamuotoa mediapajoja tarjotaan kaikille tamperelaisille oppilaille kahdesti alakoulun ja kerran yläkoulun aikana. Suositellut luokka-asteet ovat 2., 4., 6. ja 8. Opettajat saavat tukea pajojen suunnitteluun sekä toteutukseen mediapedagogilta. Sisältö nivotaan opetussuunnitelmiin,  median toimiessa välineenä, joka tarjoaa tilaa oppilaan omille havainnoille ja oivalluksille. Toiminnalliset työmenetelmät kannustavat omaan ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Työskentelystä valtaosa toteutuu koululla Mediakoulun työtilojen tarjotessa tilat keskitettyyn mediatyöskentelyyn."

Opettajamme pääsivät myös itse kiertämään mediapajaa, ja kokeilemaan taitojaan niin videokuvauksen, äänitteiden kuin animaatioidenkin parissa. Tuotokset olivat oikein hauskoja ja onnistuneita! Uskon, että mukana olleet opettajat saivat paljon uusia ideoita, joita he voivat ottaa osaksi omaa opetustaan.

Jos haluat kokeilla videokuvausta osana opetusta, mutta et keksi, mistä lähtisit liikkeelle, kannattaa vierailla Mediakoulun nettisivuilla. Mediakoulu tarjoaa ilmaisen korttipelin avulla 52 ideaa videokameran käyttöön opetuksessa. Käykää tutustumassa pelikortteihin Mediakoulun sivuilla.

Hankekuulumisia Hämeenkylän koululta

Hämeenkylän koulun Jopo-oppilaat ovat alkusyksyn aikana pikkuhiljaa tutustuneet iPadien saloihin ja käyttömahdollisuuksiin opiskelussaan. Padit ovat olleet suureksi avuksi tiedonhankinnassa varsinkin tehtäessä erilaisia jopoiluun liittyviä projekti- ja ryhmätöitä. Padeillä on työstetty mm. sarjakuvia terveystiedon projektissa päihteisiin liittyen ja uudet Jopo-oppilaat ovat pohtineet työnhakuun liittyviä asioita myös sarjakuvaprojektin avulla. Yhteistyöstä Taidetalo Toteemin ja taiteilija Petteri Aaltolaisen kanssa iPadeillä syntyi syyskuun lopulla pieniä nuorten tekemiä animaatioita, jotka YouTubessa esitetään videoina, koska tällä hetkellä 3€:n ohjelmaa ei ole vielä lupa ostaa ;)

Padien käyttö opiskelussa on selvästi motivoinut nuoria perehtymään paremmin myös kulloinkin käsiteltävään aiheeseen. Kun on kysymys kouluallergisista oppilaista, niin motivaation lisääntyminen on ollut enemmän kuin tervetullutta. Jätimme oppiaineisiin liittyvät työkirjat tälle syksylle tilaamatta ja pyrimme niiden ”täyttämisen” sijaan siirtymään opiskelussa vieläkin enemmän ”jopomaiseen pirtaan”, toiminnallisuutta ja projektityöskentelyä lisäten. Työskentelyalustaongelma on edelleen ratkaisematta, tällä hetkellä oppilaiden töiden palautuskansiona toimii Google Drive. Tässä ”TVT-savotassa” uudet laitteet ottavat kuitenkin yhä suurempaa roolia Jopo-nuorten oppimisessa.

Vesa Vanhala

iPadit Simonkylän koulun JOPO-luokassa

Olemme käyttäneet iPadeja tiedonhankitaan eri oppiaineissa. Aamuisin katsomme Yle Areenan kautta uutiset ja käymme keskustelua maailman ja Suomen tapahtumista. Näin linkitämme tietoa aikaisempiin keskusteluihimme ja tunneilla käsiteltyihin tehtäviin.

Olemme käsitelleet äidinkielentunneilla sarjakuvaa ja elokuvaa. Oppilaat ovat tehneet Strip Designerillä sarjakuvaa haluamastaan aiheesta.  Ryhmätyönä he ovat tehneet elokuvan käsikirjoituksen. Sen jälkeen he ovat käyttäneet iMovieta pienen elokuvan tekemiseen. He ovat tehneet elokuvaan musiikin pääsosin Garage bandia käyttäen. Myös omaa musiikkia on käytetty.

Oppilaat ovat laatineet työhakemuksen ja CV:n  Pages- ja Keynote-ohjelmien avulla. Sähköistä CV:tä he ovat tehneet normaalin kameran videotoimintaa käyttäen. Sitä varten he ovat harjoitelleet esiintymistä, mm. selkeää artikulaatiota. Oppilaat, joilla ei ole kovin selvä käsiala, ovat hyötyneet Pagesista: he ovat tehneet kirjalliset tunti- ja kotitehtävät kyseisellä ohjelmalla. Matematiikantunneilla ei ole enää tarvittu laskimia: oppilaat ovat niiden sijaan käyttäneet Calculatoria.

Oppilaat käyttävät iPadejään myös työpaikkaopiskelussa, jossa he kirjoittavat Google Driven kautta työpaikkapäiväkirjaa päivittäin. Pilvipalvelun kautta he tekevät myös työpaikoilla työpaikkaraportin ja työntekijän haastattelun. Työpaikkaa ja työpaikan tehtäviä he dokumentoivat kuvin. Haastattelun voi kuvata ja esittää sitten koululla omalta iPadiltään Apple TV:n kautta koko luokalle. Keinoja on siis monia.

Olemme ottaneet e-kirjat käyttöön biologiassa ja maantiedossa pedanetin kautta. Tarkoituksena on opiskella myös kemiaa ja fysiikkaa e-kirjoista, jotka ovat osoittautuneet oivaksi tavaksi opiskella. 

Tässäpä jotain siitä, kuinka olemme aloittaneet iPadin käytön Jopo-luokalla. Kouluahan on vasta käyty reilu kuukausi.

Juha Partanen

Nyt ne puhelimet pois tunnilla! Vai eikö sittenkään?

Luokassamme on harrastettu BYOD (bring your own device)- ajattelua lähes pakon sanelemana, koska usein kommunikatioon ei kerta kaikkiaan ole muuta keinoa kuin Google Translator. Koko lukuvuoden ajan olen suositellut oppilaita pitämään älypuhelimet pulpetilla ja netin ilmaisia sanakirjoja on käytetty ahkerasti. Kun kouluun saatiin langaton netti ja kehittämishankkeen kautta vielä kasakaupalla tabletteja, niin tehdylle toiminnalle saatiin ikään kuin lupakin.

Tabletteja on nyt käytetty iPadilla luettavien kirjojen luomiseen ja yksilöllisiin oppimispolkuihin. Peruskoulun loppuvaiheessa olevat oppilaat suorittavat päättötodistukseen tarvittavia kotitalousopi ntoja kotona ja dokumentoivat toimintansa ja työvaihensa Bookpress kirjoihin. Arviointi tehdään näiden tuotosten perusteella sekä pienen työkokeen avulla.

Valmistavassa opetuksessa kielen oppiminen on keskiössä, kuvia käytetään paljon ja visuaalisuus sekä ilmaisun selkeys ovat erittäin tärkeitä. Tabletit ja älypuhelimet ovat päässeet mukaan kuvasuunnistukseen, esineiden nimeämiseen ja kuvaamiseen sekä netissä toimivan kuvasanakirjan täydentämiseen oppilaiden omilla kielillä (mahtava juttu www.picamentor.fi!).



Tähän asti olen törmännyt vain kahteen ongelmaan: BYOD johtaa helposti laitevertailuun oppilaiden kesken ja sitä myöten epätasaarvoon. Eli opettajalla tulisi olla varalaitteita tarjolla oppilaille, joiden puhelimet tai tabletit eivät sovellu suunniteltuun toimintaan. Täysin vertailulta ei kuitenkaan voi välttyä.



Toinen "ongelma" on tietysti paljon parjattu some ja sen selailu kesken tunnin ( tai jopa selfiet oppimiskokemuksen keskellä). Tähän ilmiöön olen suhtautunut katsomalla usein sormien lävitse asenteella: So what, jos hommat on tehty, niin voi sitä facebookiakin selata. Monille puhelimen sormeilu voi auttaakin keskittymään omaksuttavaan asiaan. Häiritsevä käyttö ja välinpitämättömyys opetustilanteessa on tietenkin eri asia. Käsi sydämellä, kuka ei ole selaillut puhelintaan kesken opettajankokouksen ja silti kyennyt omaksumaan paljonkin uusia asioita..?

Karoliina Mutanen, Mikkkolan koulu, valmistava opetus, karoliina.mutanen@eduvantaa.fi

Kokemuksia iPadien käytöstä Martinlaakson koulussa

Martinlaakson koulussa on viritelty kevään aikana iPadeja käyttöön oppitunneilla. Tässä on pari esimerkkiä, miten padeja on tähän mennessä tunneilla käytetty.

Äidinkielen tunnilla ysiluokkalaisten piti kerrata kielenhuoltoa. Poikia homma ei kiinnostanut tippaakaan. Opettajan antamat paperimonisteet pysyivät tyhjinä. Opettaja päätti vaihtaa pojille kynän sijaan padit käteen ja osoitteeksi kielenhuoltotehtäviä Kirjoittajan abc -sivuilta http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/. Padi kädessä pojat ryhtyivät heti tehtäviä tekemään. Ensimmäinen kommentti kuului: ”Mä en oo tiennytkään, että suomen kieli kirjoitetaan pienellä ja erikseen.” Toisaalta kuului: ”Ai saksanpaimenkoira kirjoitetaan yhteen ja pienellä.”

Kasiluokkalaisten kanssa piristimme kirjallisuuden opintojaksoa hassuilla hahmoilla. Teimme kirjallisuusjakson lopputehtäväksi ryhmissä kauhu-, scifi-, dekkari- tai fantasiahahmovideon Morfo-appsilla. Oppilaat menivät ryhmiin oman lajivalintansa mukaan, esimerkiksi dekkarikirjallisuuden lukijat muodostivat ryhmän keskenään. Oppilailla oli jo hyvät pohjatiedot omasta aiheestaan, sillä oppilaat olivat perehtyneet kirjallisuuden lajeihin lukemalla kaksi kirjaa, kirjoittamalla omasta aiheestaan referaatin, kirja-analyysin ja luovan kirjoitustehtävän valitsemansa lajin tyyliin. Morfo-hahmon tekeminen oli hauska lopetus suhteellisen raskaalle kirjallisuusjaksolle. Ohessa pari kuvaa oppilaiden hahmoista.

Parhaillaan teemme uutisia iMoviella ja Green screen -ohjelmalla. Myös luokkalehti on muodostumassa Book Creatorilla. Niistä lisää myöhemmin.

Susan Lamberg

Ilmiöviikko Sotungin lukiossa

Sotungin lukiossa toteutetaan ilmiöpohjainen toiminnallinen kokonaisuus ma 5.5- la 10.5.2014. Siinä tuotetaan oppiainerajat ylittävien opetuskokonaisuuksien toimintamalleja Suomen muihinkin lukioihin. Ilmiöviikko toteutetaan osana Opetushallituksen "Ilmiöt ja virtuaaliympäristöt - muuttuvan lukion uudet työtavat" -hanketta, johon Sotungin lukio on saanut rahoitusta kesällä 2013.

Päivälukion opiskelijat työskentelevät koko viikon ilmiöryhmissä ja hyödyntävät tutkivan oppimisen menetelmiä. Opiskelijat ovat valinneet kiinnostuksensa mukaan ilmiön: hyvinvointi, Eurooppa, energia, liike tai hiljaisuus. Ilmiöviikon aikana opiskelijat täyttävät arviointipassia yhdessä opettajien kanssa. Työskentelystä opiskelija saa soveltavan kurssin suoritusmerkinnän.

Varsinaisen ilmiöviikon työskentelyyn on valmistauduttu koko lukuvuoden ajan. Ilmiöviikko päättyy lauantaina 10.5.2014 kodin ja koulun yhteistyöpäivään, jolloin ilmiöviikon tuotokset esitellään paitsi vanhemmille, myös kaikille muillekin kiinnostuneille.

Viidennen jakson kurssien arvioinnista on ensimmäisellä tunnilla jaettu arviointiohjeet. Kurssin numero muodostuu jakson aikana annetuista oppimisen näytöistä. Koulutyö jatkuu ilmiöviikon jälkeen toukokuun loppuun saakka normaaleina oppitunteina.

Kutsumme myös kaikki vanhemmat mukaan lauantaina 10.5. klo 9-13 tämän ainutlaatuisen viikon tapahtumiin Sotungin lukiolle! Tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan koulumme kotisivuilla www.sotunki.fi sekä ilmiöviikon omilla sivuilla www.sotunginilmio.fi”

Hyvät käytänteet Hakunilanrinteen koulussa

Hakunilanrinteen koulu sai Erilaiset oppijat tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä -hankkeesta kaksi läppärikärryä ja 10 irtonaista läppäriä. Entuudestaan koululla oli yksi läppärikärry ja jokaisessa luokassa älytaulu. Hankkeesta saatujen läppärien avulla on koulussa pyritty tukemaan erilaisia oppijoita monin tavoin.

1. Jokaiseen luokkaan jaettiin yksi läppäri oppilaskoneeksi. Sen avulla mm. 

• S2- oppilaat ovat voineet kääntää sanoja google -kääntäjän avulla ja etsiä sanojen merkityksiä google -kuvahaun kautta 
• Tukea tarvitsevat oppilaat ovat voineet pelata välitunnin aikana oppimispelejä
• Oppilaat ovat voineet etsiä nopeasti lisätietoa opeteltavasta aiheesta 

2. Syksyllä alkaa 4. luokkien tukea tarvitseville oppilaille kerho (1h/vko), jossa kerrataan opiskeltavia asioita oppimispelien kautta. 4. luokkien opettajat ehdottivat kerhon vetäjälle luokaltaan oppilaita, jotka tarvitsisivat lisää tukea ja heidät kutsuttiin osallistumaan kerhoon. 

3. Osa opettajista on järjestänyt tvt -opetuksen opettamalla luokkia ristiin. Tarkoituksena on, että opettajien omat vahvuudet tulevat mahdollisimman tehokkaasti käyttöön ja jokainen oppilas saa riittävästi tvt -opetusta. A -luokan opettaja antoi oman tukiopetusresurssinsa B -luokan opettajan käyttöön. Tällöin mahdollistui samanaikaisopetus, jossa puoli luokkaa kerrallaan opiskelee tvt -taitoja B -luokassa ja toinen puoli luokkaa sillä aikaa muuta oman opettajan kanssa. 

4. 1. luokissa on aloitettu Trageton -menetelmän käyttö lukemaan opetuksessa. 3. luokkien kummioppilaat ovat olleet apuna avaamassa koneita ja neuvomassa koneiden käytössä yleensä. 

5. Koululle on tilattu Typing Master -ohjelma. Sen avulla oppilas voi harjoitella kymmensormijärjestelmää. Oppilaat ovat käyttäneet ohjelmaa koulussa oppitunneilla ja kotona. 

Terveisin, Sini Myllymäki Hakunilanrinteen koulu

Virtuaaliympäristöt ja ilmiöt – muuttuvan lukion uudet työtavat 2013-15

Sotungin lukiossa Vantaalla toteutettavan hankkeen tavoitteena on testata uusia työskentelytapoja ja arviointikäytänteitä. Hanketta toteutetaan sekä virtuaaliympäristöissä että ilmiöpohjaisen oppimisen avulla. Opetushallitus on antanut kehittämiselle tukea vuosiksi 2013-15.

Ilmiömäistä oppimista ja sähköisiä kokeita

Lukuvuonna 2013-14 Sotungin lukiossa toteutetaan ilmiöpohjainen toiminnallinen kokonaisuus 5.-10.5.2014. Viidennessä jaksossa ei ole lainkaan perinteistä koeviikkoa. Päivälukion opiskelijat työskentelevät toukokuussa ilmiöryhmissä ja hyödyntävät tutkivan op-pimisen menetelmiä. Opiskelijoiden valittavana olevat ilmiöt ovat vesi, hyvinvointi, Eurooppa, liike ja hiljaisuus. Varsinaisen ilmiöviikon työskentelyyn valmistaudutaan koko lukuvuoden ajan. Ilmiöviikko päättyy lauantaina 10.5.2014 kodin ja koulun yhteistyöpäivään, jolloin ilmiöviikon tuotokset esitellään paitsi vanhemmille, myös kaikille muillekin kiinnostuneille. 

Ilmiötyöskentelyn toteutuksesta tuotetaan oppiainerajat ylittävien opetuskokonaisuuksien toimintamalleja. Kirjaamme prosessin suunnittelun, kulun ja palautteen ohjeistukseksi, jonka avulla vastaavanlaisia toimintoja voi toteuttaa muissa oppilaitoksissa. Sotungin etälukiossa viidennen jakson kurssikokeet ovat ensimmäistä kertaa vain sähköisiä. Kirjaamme myös tästä kokeilusta prosessin vaiheet, virheet, onnistumiset ja mallinnamme toiminnan, jotta kokemuksia voi hyödyntää erilaisissa oppimisympäristöissä. 

Seuraa hankkeen blogia osoitteessa: http://ilmiotsotungissa.blogspot.fi/ 

Lisätietoja: Marianna Sydänmaanlakka, marianna.sydanmaanlakka@vantaa.fi puh: 09-839 30079

Peltolassa animoidaan tablettitietokoneilla

Peltolan koulussa on ollut nyt viime keväästä lähtien opetuskäyttöä varten 10 kappaletta Samsung Galaxy tab 2 -tablettitietokonetta. Tabletit saatiin koululle tvt-opetuksen pilottihankkeen kautta kokeilukäyttöön. Vaikka laitteiden määrä on etenkin muutamiin helsinkiläiskouluihin verrattuna sangen vaatimaton, voi kymmenelläkin koneella saada paljon aikaiseksi. Näitä pitää saada lisää ja Vantaallakin jokaiseen kouluun

.

Stop motion animaation tekoa luokassa.

Tablettitietokone ei ole mikään ihanteellinen apuvälinen tekstin tuottamiseen, mutta audiovisuaalisen median laitteena se niin sanotusti pyyhkii pc-koneilla lattiaa. Lisäksi laitteet ja sovellukset ovat helppokäyttöisiä eivätkä samoilla käyttöjärjestelmillä pyöriviä kännyköitään suvereenisti käyttävät oppilaat tarvitse juurikaan ohjeistusta niiden kanssa työskentelemisessä. Siksi opettajankaan ei tarvitse pelätä tablettikoneiden ottamista opetuksen välineiksi, vertaistukea ongelmatilanteisiin löytyy mistä tahansa luokasta keskimäärin 20 hengen verran.

Koska tabletti on siis ennen kaikkea audiovisuaalisen median kuluttamiseen ja tuottamiseen soveltuva laite, on niiden opetuskäyttöä Peltolan koulussa lähdetty kehittämään juuri tästä lähtökohdasta. Joillakin oppitunneilla tabletteja on käytetty tiedonhankintaan - ja hyvä niin - mutta historian ja yhteiskuntaopin aineryhmässä painopistettä on haluttu hilata kohti sitä aineiston tuottamisen puolta, mille on kyllä olemassa vankat pedagogisetkin perusteet. Viimeisimmäksi uutuusprojektiksi otimme aina niin reippaan 8B-luokan kanssa omien historiallisten animaatioelokuvien tekemisen. Pian valmistuvien animaatioiden aiheena on ensimmäinen maailmansota.

Animaation tekeminen tablettikoneella on periaatteessa erittäin helppoa. Tässä tapauksessa käytetty tekniikka on peräkkäin näytettävistä digikuvista rakentuva ns. stop motion –animaatio. Tällä tekniikalla animaation voi tehdä vaikkapa muovailuvahasta (kuten elokuvassa Wallace ja Gromit) tai pala-animaationa (tv-sarja South Park ja Monty Pythonin animaatiot on totetutettu näin). Meidän projektimme toteutustavaksi valittiin pala-animaatio, jossa esimerkiksi valmiiden kuvien tulostaminen ja animoiminen onnistuu.  Alle 2 euroa maksavalla Clay Frames –sovelluksella peräkkäin otetut kuvat voi tallentaa animaatioelokuvaksi ja lähettää pc:lle editoitavaksi sähköpostin liitteenä. Helppoa kuin mikä!

Viime vuonna kävimme toisen oppilasryhmän kanssa tekemässä hieman vastaavan kaltaisia animaatioelokuvia Vernissan animaatioasemalla. Tämän kokemuksen pohjalta animointi onnistuu itsenäisestikin ja muutamiin käytännön ongelmiin on jo ratkaisut mietittynä.

Käytännössä ensimmäinen 90 minuuttia käytettiin hahmojen ja taustojen askartelemiseen kartongista. Taustojen on hyvä olla A2-kokoisia ja ne kiinnitetään luokan seinälle sinitarralla. Hahmot ja muut liikkuvat osat on niin ikään kätevää kiinnittää taustaan sinitarralla, jotta niitä voi liikuttaa helpommin kuvien ottamisen välillä. Toisella tuplatunnilla ensimmäiset ryhmät saattoivat jo aloittaa animaation tekemisen. Oppilaiden joukosta löytyy paljon kuvataiteellisesti lahjakasta väkeä, joten taustat ja hahmot näyttivät erittäin hyviltä. Käsikirjoituksen ei stop motion –animaatiota tehtäessä tarvitse olla kovinkaan ihmeellinen, sillä valmiiden animaatioiden pituus tuskin tulee olemaan kovin montaa kymmentä sekuntia. Tärkeintä on, että historialliset yksityiskohdat ovat oikein ja animaatioissa tapahtuu jotain aiheeseen - tässä tapauksessa ensimmäiseen maailmansotaan - liittyvää. Lopuksi eri ryhmien animaationpätkät on hyvä koota yhteen. Tämän loppueditoinnin voi hoitaa esimerkiksi Windows MovieMaker –ohjelmalla.

Animaation tekeminen tuntuu näiden parin kokemuksen perusteella olevan oppilaiden mielestä poikkeuksellisen antoisa ja innostava työtapa. Harvoin oppilaat yläkoulussa pyytävät saada jäädä tekemään töitä luokkaan vielä oppitunnin jälkeen, kuten animaatiota tehdessä tapahtui. Lisäksi lähes kaikki ryhmät ovat tähän asti työskennelleet erittäin innokkaasti ja oma-aloitteisesti projektiensa parissa. Opettajan rooliksi jää tehdä ehdotuksia ja auttaa teknisten pulmien kanssa. Aineen oppisisältöjen käsittelemisessä ei välttämättä päästä aina niin syvälle kuin muilla menetelmillä, sillä animaation tekeminen ja taustatyö vie paljon aikaa. Tästä syystä työtapaa voisi suositella esimerkiksi alakouluihin, missä kuvaamataiteen integroiminen muihin aineisiin onnistuu pienemmällä vaivalla. Tästä huolimatta tämä yläkoulun opettaja aikoo sadan prosentin varmuudella jatkaa animaatioiden tekemistä oppitunneillaan.

Lopuksi voisin vielä suositella kouluille, että tablettien hankkimisessa kannattaa harkita vakavasti nimenomaan niiden iPadien ostamista. Windows-laitteille tuskin on olemassa erityisen käyttökelpoisia animaation tekoon tarkoitettuja ohjelmistoja, Android-tableteille sellainen löytyi pienellä hakemisella. Omalle iPadilleni hankkimani iStopMotion kuitenkin on ominaisuuksiltaan muiden laitteiden ohjelmistoihin nähden täysin ylivoimainen, mahdollistaen esimerkiksi ääniefektien liittämisen tehtyihin animaatioihin.

Meillä Peltolan historian, yhteiskuntaopin ja historiallisen animaatioelokuvan ryhmässä jatketaan parin viikon kuluessa valmistuvan projektin parissa. Lopullisen elokuvan valmistuttua, laitetaan se tännekin kaikille nähtäväksi. Nyt näytteeksi ensimmäiset kaksi sekuntia valmista animaatiota (vielä toistaiseksi ilman ääntä). Tulossa internetiin lähellä sinua:

Petri Lassi

TVT mielekkäästi opetuksessa: Vastausjärjestelmä

Hämeenkylän koulu sai Oph:n hankerahoituksella Smart Response -vastausjärjestelmän keväällä 2013 juuri ennen kesälomaa. Nyt syksyn aluksi opettajat ovat päässeet testaamaan vastauskapuloiden mahdollisuuksia. Opettajille pidetyssä TVT-koulutuksessa vastauskapulat herättivät paljon kiinnostusta ja niiden hyödyntämistä opetukseen alkoi suunnitella moni opettaja. 

Käykää tutustumassa Hämiksen blogiin ja erityisesti viimeisimpään blogikirjoitukseen vastausjärjestelmän käyttöönotosta.

Hankekoneiden jatkokäyttö Hevoshaan koulussa

Saimme miniläppärit Peter Pan -projektia varten. Niiden jatkokäyttö on ollut monipuolista eriyttämistä erilaisten oppijoiden mukaan. Hyvää on ollut se, että nyt kun koneita on enemmän, voivat miniläppärit olla ns. vapaassa käytössä eri luokissa. Isot läppärit ovat varattavissa tasaisesti kaikille tietyin järjestelyin Fronterin kautta. Miniläppärit ovat varattavissa tarpeen mukaan kaikille varausvihkon kautta. Näin saadaan lisää käyttömahdollisuuksia niille, jotka sitä haluavat. Järjestelyjä muutetaan opettajien tarpeiden mukaan. Miniläppäreitä käytetään eriyttämisen välineinä.

Tässä opettajien kommentteja. 

Opettaja X

• Läppäreitä käytetään vapailla tunneilla. 
• Koneita käytetään, kun etsitään tietoja tietyillä tunneilla esim. kalat tai maat yllin tunnilla, tietoja kuvataiteessa. 
• Miniläppäreillä harjoitellaan tulevaa koetta varten ja aina ei ole isommat läppärit käytettävissä.
• Näppäriä, kun toimii sijaisena. 

Opettaja Z

• Koneet käytössä viikottain, välillä päivittäin, toisinaan yksi kone, kolme konetta tai puoliluokallista koneita.
• Oppilaat, jotka vielä harjoittelevat lukemista/lukemisen sujuvoittamista, pelaavat Ekapeliä muiden tehdessä haastavampia lukemistehtäviä. 
• Oppilaat, joilla on hienomotorista vaikeutta (kynänkäyttö) saavat välillä suorittaa kirjoitustehtäviä koneella. 
• Oppimispelien pelaaminen mm.Kirjakuja, Moppi osana tuntityöskentelyä/pistetyöskentelynä. Kirjakujan tehtävistä käytetty mm. saneluja ja kielioppiharjoituksia, jolloin kone tarkistaa ja antaa palautteen välittömästi - rauhoittaa tilannetta. 
• Oppilaat, joilla on vaikeuksia kaksoiskonsonanttien/-vokaalien kanssa, voivat hyödyntää oikeinkirjoitusohjelman vinkkejä kirjoitustehtävien teossa. 
• Koneita käytetään pistetyöskentelyssä yhtenä toimintapisteenä (AI, YL, MAT, KU). 
• Omien tarinoiden kirjoittaminen ylöspäin eriyttävänä toimintana. 
• Joskus paint -ohjelman käyttö kuvistyön vaihtoehtona. "Aikas monipuolista siis, tässä vain yleisimmät." 

Opettaja T

"Miniläppäreitä olen hakenut luokkaan ylöspäin eriyttämiseen, eli esim. englannin tunneilla nopeat voivat tehdä sanomapron tehtäviä ja matikassa pelattiin esim. netistä löytyvää kertolaskupeliä. Äidinkielen tunneilla joillain oppilailla on vaikeaa kirjoittaa käsialaa. Nämä oppilaat ovat voineet kirjoittaa osan tarinoista miniläppärillä ja sitten oppilaat ovat voineet tulostaa ja liimata ne vihkoonsa." 

Opettaja Y

"Olemme tehneet parityönä erilaisia äidinkielen harjoituksia niin, että toinen pareista on ollut vertaistukena joko äidinkielessä tai koneen käytössä. Toiminta on ollut ohjattua sekä vieressä että aktiivitaulun avulla. Yllin tunneilla olemme tehneet eri maista esitelmiä, joissa käytämme kuvien ja tiedon hakua. Luokassa läppäreitä on käytetty viikoittain äidinkielessä eriyttämiseen mm. Ekapelin ja Kirjakujan tehtävien avulla. Myös matematiikassa on välillä eriytettty opetusta läppärin avulla, netistä valituilla tehtävillä."

  

Lasse Latomäki