Tvt-johtaminen Vantaalla

Vantaalla käynnistyy tänä lukuvuonna tvt-johtamisen valmennusporosessi, joka esiteltiin lukuvuoden ensimmäisessä rehtorikokouksessa syksyllä 2013, ja johon osallistuvat kaikki koulut. Valmennuksen tavoitteena on tukea Opekan käyttöönottoa sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelman jalkautumista kouluihin.

Tänään kaupungintalolla kokoontui perusopetustoimen johtoryhmä vahvistettuna alueellisilla verkkopedagogiikan tukihenkilöillä tvt-johtaminen opetustoimessa-työpajaan. Kouluttajina toimivat Minna Lakkala ja Marko Lahtinen. Työskentelyssä orientoiduttiin mm. oppimisen periaatteisiin ja tietokäsityksiin nykytietämyksen mukaan, tvt:n rooliin opetuksessa, digitaaliseen osaamiseen, sähköiseen toimintakulttuuriin, asiantuntijamaisiin tietokäytäntöihin sekä innovatiivisen, kehittyvän koulun malliin kehitystyön viitekehyksenä. Loppupäivästä käytiin läpi Opeka-kyselyä ja Vantaan tvt:n opetuskäytön suunnitelmaa koulujen tvt-johtamisen lähtökohtina. Pohdimme myös, miten opetustoimi ohjaa ja tukee koulujen työtä tavoitteiden ja nykytilan välisen kuilun umpeen kuromisessa. Työpajassa käytettiin työskelyn tukena Googlen tarjoamaa Blogger-blogialustaa (www.blogger.com), Padletin (padlet.com), Dropbox (www.dropbox.com) sekä Kirjoitusalusta.fi  (kirjoitusalusta.fi).

Tämän opetustoimen orientaation jälkeen prosessi jatkuu tvt-johtaminen koulussa-työpajoilla. Jokaiselta koululta työpajaan osallistuu rehtori ja kaksi opettajaa yhden iltapäivän ajan syksyllä 2013. Koulut saavat ennakkotehtävän, joka tulee suorittaa ennen työpajaan osallistumista. Valmennusprosessia jatketaan keväällä 2014, jolloin työskeltelyn painopisteeksi otetaan OPS 2016.

Sirpa Ahde

Vaikuttaminen

Kävin eräänä syyskuisena perjantaina vierailulla Koivukylän koululla, jossa hankkeen yhdysopettaja Iiris Kavakko-Widström jatkoi 9. luokkalaisten kanssa yhteiskuntaopin tunnilla VAIKUTTAMINEN-teeman parissa työskentelyä. Oppilaat olivat edellisella tunnilla pohtineet ryhmissä erilaisia väittämiä kuten esim.

• Teille tärkeä bussilinja aiotaan lopettaa
• Koulupäivät voisivat alkaa klo 9
• Seutulippu maksa liian paljon
• On epäreilua, että kaupat saavat säädellä kenelle myyvät energiajuomia. 

Ryhmätyön purun yhteydessä kävi hyvin selville, että oppilaat tunsivat monia erilaisia vaikuttamisen kanavia kuten mielenosoitus, yhteydenotto päättäjiina, adressit, lakko,sosiaalinen media, äänestys. Asiasta käytiin edelleen hyvää keskustelua luokassa.

Tämän jälkeen työskentelyä jatkettiin siten, että ryhmät lähtivät tutkimaan verkossa olevia erilaisia vaikuttamisen malleja. Oppilaiden tuli etsiä kokreettisia esimerkkejä mihin aiheisiin/ongelmiin yritetään vaikuttaa ja miten? Millaisia muutoksia halutaan? Pitävätkö he vaikuttamishanketta uskottavana? Voiko se onnistua? Miksi/miksi ei? Oppialille annettin mm. adressisivuston, kansalaisaloitteen ja sosiaalisen media osoitteita, joista piti etsiä vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Opettaja antoi myös lisäkysymyksiä kustakin sivustosta.

Tämän jälkeen alkoi haastavin osuus. Koululla olevien miniläppäreiden työskentelykuntoon saattaminen. Tiesin ennakkoon, että koneiden kanssa on ollut paikoitellen suuria haasteita erityisesti kirjautumisessa. En enää ihmettele opettajien viestejä oppilaiden vastahakoisista reaktioista läppärityöskentelyä kohtaan, jos koneen käynnistämiseen kuluu 15 min. tai pahimmassa tapauksessa kone ei käynnisty lainkaan ja oppilas joutuu vaihtamaan konetta ja aloittaman kirjautumisrumban uudestaan. Asiasta on tiedotettu tietohallintoa ja langatonta verkko parannetaan vielä tämän vuoden aikana lisärahoituksella. Ongelmana saattavat olla myös miniläppärit, joiden suoritusteho ei ole riittävä.

 Kun kaikki ryhmät olivat saaneet koneet toimintavalmiiksi, työskentely pääsi toden teolla käyntiin. Oppilaat tuntuivat näppärästi käyttävän laitteita ja ohjelmistoja. Työskentelyssä näkyi jo harjaantunut tietotekniikan käyttö. 

        

Sirpa Ahde

Peltolassa animoidaan tablettitietokoneilla

Peltolan koulussa on ollut nyt viime keväästä lähtien opetuskäyttöä varten 10 kappaletta Samsung Galaxy tab 2 -tablettitietokonetta. Tabletit saatiin koululle tvt-opetuksen pilottihankkeen kautta kokeilukäyttöön. Vaikka laitteiden määrä on etenkin muutamiin helsinkiläiskouluihin verrattuna sangen vaatimaton, voi kymmenelläkin koneella saada paljon aikaiseksi. Näitä pitää saada lisää ja Vantaallakin jokaiseen kouluun

.

Stop motion animaation tekoa luokassa.

Tablettitietokone ei ole mikään ihanteellinen apuvälinen tekstin tuottamiseen, mutta audiovisuaalisen median laitteena se niin sanotusti pyyhkii pc-koneilla lattiaa. Lisäksi laitteet ja sovellukset ovat helppokäyttöisiä eivätkä samoilla käyttöjärjestelmillä pyöriviä kännyköitään suvereenisti käyttävät oppilaat tarvitse juurikaan ohjeistusta niiden kanssa työskentelemisessä. Siksi opettajankaan ei tarvitse pelätä tablettikoneiden ottamista opetuksen välineiksi, vertaistukea ongelmatilanteisiin löytyy mistä tahansa luokasta keskimäärin 20 hengen verran.

Koska tabletti on siis ennen kaikkea audiovisuaalisen median kuluttamiseen ja tuottamiseen soveltuva laite, on niiden opetuskäyttöä Peltolan koulussa lähdetty kehittämään juuri tästä lähtökohdasta. Joillakin oppitunneilla tabletteja on käytetty tiedonhankintaan - ja hyvä niin - mutta historian ja yhteiskuntaopin aineryhmässä painopistettä on haluttu hilata kohti sitä aineiston tuottamisen puolta, mille on kyllä olemassa vankat pedagogisetkin perusteet. Viimeisimmäksi uutuusprojektiksi otimme aina niin reippaan 8B-luokan kanssa omien historiallisten animaatioelokuvien tekemisen. Pian valmistuvien animaatioiden aiheena on ensimmäinen maailmansota.

Animaation tekeminen tablettikoneella on periaatteessa erittäin helppoa. Tässä tapauksessa käytetty tekniikka on peräkkäin näytettävistä digikuvista rakentuva ns. stop motion –animaatio. Tällä tekniikalla animaation voi tehdä vaikkapa muovailuvahasta (kuten elokuvassa Wallace ja Gromit) tai pala-animaationa (tv-sarja South Park ja Monty Pythonin animaatiot on totetutettu näin). Meidän projektimme toteutustavaksi valittiin pala-animaatio, jossa esimerkiksi valmiiden kuvien tulostaminen ja animoiminen onnistuu.  Alle 2 euroa maksavalla Clay Frames –sovelluksella peräkkäin otetut kuvat voi tallentaa animaatioelokuvaksi ja lähettää pc:lle editoitavaksi sähköpostin liitteenä. Helppoa kuin mikä!

Viime vuonna kävimme toisen oppilasryhmän kanssa tekemässä hieman vastaavan kaltaisia animaatioelokuvia Vernissan animaatioasemalla. Tämän kokemuksen pohjalta animointi onnistuu itsenäisestikin ja muutamiin käytännön ongelmiin on jo ratkaisut mietittynä.

Käytännössä ensimmäinen 90 minuuttia käytettiin hahmojen ja taustojen askartelemiseen kartongista. Taustojen on hyvä olla A2-kokoisia ja ne kiinnitetään luokan seinälle sinitarralla. Hahmot ja muut liikkuvat osat on niin ikään kätevää kiinnittää taustaan sinitarralla, jotta niitä voi liikuttaa helpommin kuvien ottamisen välillä. Toisella tuplatunnilla ensimmäiset ryhmät saattoivat jo aloittaa animaation tekemisen. Oppilaiden joukosta löytyy paljon kuvataiteellisesti lahjakasta väkeä, joten taustat ja hahmot näyttivät erittäin hyviltä. Käsikirjoituksen ei stop motion –animaatiota tehtäessä tarvitse olla kovinkaan ihmeellinen, sillä valmiiden animaatioiden pituus tuskin tulee olemaan kovin montaa kymmentä sekuntia. Tärkeintä on, että historialliset yksityiskohdat ovat oikein ja animaatioissa tapahtuu jotain aiheeseen - tässä tapauksessa ensimmäiseen maailmansotaan - liittyvää. Lopuksi eri ryhmien animaationpätkät on hyvä koota yhteen. Tämän loppueditoinnin voi hoitaa esimerkiksi Windows MovieMaker –ohjelmalla.

Animaation tekeminen tuntuu näiden parin kokemuksen perusteella olevan oppilaiden mielestä poikkeuksellisen antoisa ja innostava työtapa. Harvoin oppilaat yläkoulussa pyytävät saada jäädä tekemään töitä luokkaan vielä oppitunnin jälkeen, kuten animaatiota tehdessä tapahtui. Lisäksi lähes kaikki ryhmät ovat tähän asti työskennelleet erittäin innokkaasti ja oma-aloitteisesti projektiensa parissa. Opettajan rooliksi jää tehdä ehdotuksia ja auttaa teknisten pulmien kanssa. Aineen oppisisältöjen käsittelemisessä ei välttämättä päästä aina niin syvälle kuin muilla menetelmillä, sillä animaation tekeminen ja taustatyö vie paljon aikaa. Tästä syystä työtapaa voisi suositella esimerkiksi alakouluihin, missä kuvaamataiteen integroiminen muihin aineisiin onnistuu pienemmällä vaivalla. Tästä huolimatta tämä yläkoulun opettaja aikoo sadan prosentin varmuudella jatkaa animaatioiden tekemistä oppitunneillaan.

Lopuksi voisin vielä suositella kouluille, että tablettien hankkimisessa kannattaa harkita vakavasti nimenomaan niiden iPadien ostamista. Windows-laitteille tuskin on olemassa erityisen käyttökelpoisia animaation tekoon tarkoitettuja ohjelmistoja, Android-tableteille sellainen löytyi pienellä hakemisella. Omalle iPadilleni hankkimani iStopMotion kuitenkin on ominaisuuksiltaan muiden laitteiden ohjelmistoihin nähden täysin ylivoimainen, mahdollistaen esimerkiksi ääniefektien liittämisen tehtyihin animaatioihin.

Meillä Peltolan historian, yhteiskuntaopin ja historiallisen animaatioelokuvan ryhmässä jatketaan parin viikon kuluessa valmistuvan projektin parissa. Lopullisen elokuvan valmistuttua, laitetaan se tännekin kaikille nähtäväksi. Nyt näytteeksi ensimmäiset kaksi sekuntia valmista animaatiota (vielä toistaiseksi ilman ääntä). Tulossa internetiin lähellä sinua:

Petri Lassi

TVT mielekkäästi opetuksessa: Vastausjärjestelmä

Hämeenkylän koulu sai Oph:n hankerahoituksella Smart Response -vastausjärjestelmän keväällä 2013 juuri ennen kesälomaa. Nyt syksyn aluksi opettajat ovat päässeet testaamaan vastauskapuloiden mahdollisuuksia. Opettajille pidetyssä TVT-koulutuksessa vastauskapulat herättivät paljon kiinnostusta ja niiden hyödyntämistä opetukseen alkoi suunnitella moni opettaja. 

Käykää tutustumassa Hämiksen blogiin ja erityisesti viimeisimpään blogikirjoitukseen vastausjärjestelmän käyttöönotosta.

Ilolan koulun runobongausta läppäreillä

Oppilaat katsovat ope-Lauraa, sanoo: ”On riimit runojen kauraa. Helposti synnyttää runoutta tiimit, kerätään yhdessä pankkiin riimit.”

Luokassa pöydillä läppärit oivat, taustalla lempeät sävelet soivat. Jokunen nappaa riimin runosta, toinen runoilee omaa punosta.

Kaikissa koneissa Wordi pyörii, ja lapset ympäri luokkaa hyörii. Runoja täällä, riimejä siellä. Nyt ollaan selvästi Trageton-tiellä.

Laura Savioja ja Kirsi Tolonen

Arvo-visio-strategia ja OPS-prosessi

Uutta valtakunnallista opetussuunnitelmaa, jossa määrittellään keskeiset opetusta ja koulun toimintaa ohjaavat säädökset, laaditaan parhaillaan. Kommentteja pyydetään kunnilta sekä asiantuntijoilta. Vantaalla kaupunki- ja koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön toteuttamisen suunnittelu ja valmistelu on aloitettu ja sitä tehdään kuluvina lukuvuosina. Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus aloitetaan 1.8.2016. Vantaan perusopetuksessa on käynnistetty keväällä 2013 laajasti osallistava arvo-visio-strategiaprosessi (AVS), joka on kytketty opetussuunnitelmatyöhön erityisesti opetussuunnitelman arvoperustan osalta.

Prosessin tavoitteena on

• Määritellä Vantaan perusopetuksen yhteiset arvot 
• Kirkastaa uuden opetussuunnitelman arvopohja 
• Luoda Vantaan perusopetuksen visio ja määritellä strategiset painopistealueet tulevalle 5-vuotiskaudelle 
• Mallintaa laadukasta kehittämistyötä 
• Kehittää osallistavaa toimintakulttuuria ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa 

Arvo- ja strategiaprosessiin pääsevät osallistumaan niin perusopetuksen oppilaat ja henkilöstö kuin huoltajatkin nimettömästi Verkkoaivoriihessä, jonka tarkoituksena on ideoida, mistä asioista koostuu lapsen ja nuoren sujuva arki. Kysymys kuuluukin: Millaista Vantaalla on asua ja käydä koulua vuonna 2020?

  

 

Tulevaisuudessa on monenlaisia muutostekijöitä ja niistä saimme kuulla Vantaan perusopetuksen jory-päivillä viime viikolla Kanniston koululla. Johtoryhmiä oli ohjeistettu ottamaan mukaan kannettavia tietokoneita, sillä tarkoitus oli osallistaa johtoryhmäläisiä äänestyslaitteilla ja viestiseinällä. Äänestyslaitteet olivat lainassa kaupungintalon valtuustosalista ja viestiseinä toteutettiin Flinga-sovelluksella, jota joryläiset käyttivät kannettavien lisäksi omilla mobiililaitteilla.

Flinga on uusi suomalainen sovellus, joka monipuolistaa opettajan ja oppilaan vuorovaikutusta tunnilla. Flinga mahdollistaa mobiililaitteiden (tabletit, älypuhelimet ja läppärit) ja luokkatilan kiinteiden laitteiden (interaktiiviset valkotaulut ja projektorit) yhdistämisen innostavaksi oppimisympäristöksi. Flingan HTML5-lähetin mahdollistaa byod-ympäristön rakentamisen ja johtoryhmäläiset liittyivätkin ahkerasti sessioihin monenlaisilla laitteilla. Ilmapiiri oli innostunut ja alkukankeuden jälkeen keskustelua viestiseinällä käytiin läpi päivän sekä vapaana virtana että ohjatusti monenlaisista aiheista kuten esim.

• Kuvailkaa kolmella laatusanalla, miten pedagoginen johtaminen näkyy johtoryhmän arjessa
• Kaiken tänään kuullun ja keskustellun perusteella, mitkä kolme arvoa nostaisitte korkeimmalle?

 

Aivan ongelmitta Flingan käyttönotto ei sujunut, vaikkakin kaikki saatinkin toimimaan hienosti ja osallistumaan sessioihin päivän aikana. Esimerkiksi käytössä olevasta HTML5-tekniikasta johtuen emme saaneet kaikkia laitteita liittymään sessioihin selainten ja puhelinmallien vuoksi mm. IE 8 ei kaksi vuotta vanhana selaimena tue HTML5 -tekniikkaa ja puhelimien eroavaisuuksien vuoksi esim. Nokian Lumiat eivät tue valokuvan ottamista/valokuvakansiota selaimen kautta, joten sessioon osallistuminen onnistui vain kirjoittamalla kommentteja. Saimme arvokasta tietoa päivän aikana viestiseinälle, jonka tallensimme aika ajoin. Jotain ongelmia tallentamisessa oli, sillä kaikki tallenteet eivät tallentuneet oikeassa muodossa ja selvitämme nyt niiden käytettävyyttä. Tällä hetkellä tiedostot voidaan avata vain Flinga ohjelmissa, mutta onneksi Nordtouchin tiimi kehittelee palvelua, jolla Flinga-tiedostot saisi auki myös muilla ohjelmilla tai tallennettua esimerkiksi pdf-muotoon.

AVS-prosessi jatkuu läpi koko lukuvuoden ja johtoryhmien tehtävänä on viedä viestiä omalle koululle, keskustella ja kerätä erilaisia näkemyksiä siitä, miten tulevaisuuden muutokset huomioon ottaen parhaiten onnistutaan koulutyössä. Toivottavasti hiukan erilainen työskentelymalli johtoryhmäpäivässä toi myös uusia toimintamalleja luokkatyöskentelyyn. Toivommehan, että lapsistamme ja nuoristamme kasvaa omatoimisia, aloitteellisia ja osallistuvia kansalaisia. Tähän tarkoitukseen mm. Flinga soveltuu hienosti ja selvitämmekin mahdollisuutta ottaa Flinga käyttöön vantaalaissa kouluissa ja oppilaitoksissa.

Sirpa Ahde

Onnistumisen elämyksiä

Lue, mitä mieltä vantaalaiset oppilaat ja opettajat ovat yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmästä.

Oppilailta saatua palautetta

Martinlaakson lukio

Opettajien kokemuksia

Kilterin koulu
Tikkurilan lukio
Vantaan kansainvälinen koulu

Lähde: http://maot.fi/onnistumisen-elamyksia/