Kokemuksia iPadien käytöstä Martinlaakson koulussa

Martinlaakson koulussa on viritelty kevään aikana iPadeja käyttöön oppitunneilla. Tässä on pari esimerkkiä, miten padeja on tähän mennessä tunneilla käytetty.

Äidinkielen tunnilla ysiluokkalaisten piti kerrata kielenhuoltoa. Poikia homma ei kiinnostanut tippaakaan. Opettajan antamat paperimonisteet pysyivät tyhjinä. Opettaja päätti vaihtaa pojille kynän sijaan padit käteen ja osoitteeksi kielenhuoltotehtäviä Kirjoittajan abc -sivuilta http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/. Padi kädessä pojat ryhtyivät heti tehtäviä tekemään. Ensimmäinen kommentti kuului: ”Mä en oo tiennytkään, että suomen kieli kirjoitetaan pienellä ja erikseen.” Toisaalta kuului: ”Ai saksanpaimenkoira kirjoitetaan yhteen ja pienellä.”

Kasiluokkalaisten kanssa piristimme kirjallisuuden opintojaksoa hassuilla hahmoilla. Teimme kirjallisuusjakson lopputehtäväksi ryhmissä kauhu-, scifi-, dekkari- tai fantasiahahmovideon Morfo-appsilla. Oppilaat menivät ryhmiin oman lajivalintansa mukaan, esimerkiksi dekkarikirjallisuuden lukijat muodostivat ryhmän keskenään. Oppilailla oli jo hyvät pohjatiedot omasta aiheestaan, sillä oppilaat olivat perehtyneet kirjallisuuden lajeihin lukemalla kaksi kirjaa, kirjoittamalla omasta aiheestaan referaatin, kirja-analyysin ja luovan kirjoitustehtävän valitsemansa lajin tyyliin. Morfo-hahmon tekeminen oli hauska lopetus suhteellisen raskaalle kirjallisuusjaksolle. Ohessa pari kuvaa oppilaiden hahmoista.

Parhaillaan teemme uutisia iMoviella ja Green screen -ohjelmalla. Myös luokkalehti on muodostumassa Book Creatorilla. Niistä lisää myöhemmin.

Susan Lamberg

Ilmiöviikko Sotungin lukiossa

Sotungin lukiossa toteutetaan ilmiöpohjainen toiminnallinen kokonaisuus ma 5.5- la 10.5.2014. Siinä tuotetaan oppiainerajat ylittävien opetuskokonaisuuksien toimintamalleja Suomen muihinkin lukioihin. Ilmiöviikko toteutetaan osana Opetushallituksen "Ilmiöt ja virtuaaliympäristöt - muuttuvan lukion uudet työtavat" -hanketta, johon Sotungin lukio on saanut rahoitusta kesällä 2013.

Päivälukion opiskelijat työskentelevät koko viikon ilmiöryhmissä ja hyödyntävät tutkivan oppimisen menetelmiä. Opiskelijat ovat valinneet kiinnostuksensa mukaan ilmiön: hyvinvointi, Eurooppa, energia, liike tai hiljaisuus. Ilmiöviikon aikana opiskelijat täyttävät arviointipassia yhdessä opettajien kanssa. Työskentelystä opiskelija saa soveltavan kurssin suoritusmerkinnän.

Varsinaisen ilmiöviikon työskentelyyn on valmistauduttu koko lukuvuoden ajan. Ilmiöviikko päättyy lauantaina 10.5.2014 kodin ja koulun yhteistyöpäivään, jolloin ilmiöviikon tuotokset esitellään paitsi vanhemmille, myös kaikille muillekin kiinnostuneille.

Viidennen jakson kurssien arvioinnista on ensimmäisellä tunnilla jaettu arviointiohjeet. Kurssin numero muodostuu jakson aikana annetuista oppimisen näytöistä. Koulutyö jatkuu ilmiöviikon jälkeen toukokuun loppuun saakka normaaleina oppitunteina.

Kutsumme myös kaikki vanhemmat mukaan lauantaina 10.5. klo 9-13 tämän ainutlaatuisen viikon tapahtumiin Sotungin lukiolle! Tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan koulumme kotisivuilla www.sotunki.fi sekä ilmiöviikon omilla sivuilla www.sotunginilmio.fi”

Saarella-turnauksen voittaja, Rekolan koulu

Rekolan koulun 6A-luokka sai ansaitun palkinnon turnausvoitosta aurinkoisena maaliskuun 12. päivänä, kun kävin luovuttamassa heille voiton kunniaksi elokuvaliput. Luokka on suunnitellut menevänsä myöhemmin keväällä yhdessä elokuviin. Luvassa oli myös herkkuhetki lounaan yhteydessä, sillä oppilaat saivat myös palkinnoksi jätskit. Juteltuamme tovin luokassa oppilaat antoivat näytösottelun, josta pieniä tunnelmapaloja oheisessa videossa. Siispä vielä kerran, Onnea Rekolan koulu! Kiitos myös kaikille koulun oppilaille ja opettajille hienosta yhteishengestä.

Sirpa Ahde

 

Benchmarking-kohteena Kasavuoren koulu Kauniaisissa

Vantaan Sivistystoimesta lähti pe 7.3. pieni joukko väkeä tutustumaan Kauniaisiin, Kasavuoren kouluun. Matkan tarkoitus oli saada erityisesti opettajille ammatillinen irtiotto omasta työstä tutustuen toisen koulun arkeen. Kiinnostusta herätti myös toisen kaupungin opetusjärjestelyt sekä koulun käytössä oleva Unelmakoulu.

Aluksi vararehtori sekä biologian, maantiedon että terveystiedon opettaja Leena-Maija Niemi esitteli meille koulun käytänteitä ja kertoi mm. jaetusta johtajuudesta, Unelmakoulusta sekä Google Apps for Education-ympäristöstä. Kuulimme myös Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen tulevaisuusohjelmasta lv 2013-­17, josta tarkemmin voitte lukea TÄÄLTÄ.

Maittavan koululounaan jälkeen kiertelimme koulussa matematiikkaa, fysiikkaa sekä kemiaa opettavan Hannu Särkän kanssa  ja hän esitteli mm. käytössä olevaa teknologiaa sekä Linux-käyttöjärjestälmää.

Päivä oli antoisa ja virkistävä. Haluamme kiittää Kasavuoren koulua ja sen opettajia sekä rehtori Riitta Rekirantaa vieraanvaaraisuudesta sekä inspiroivasta vierailusta.

Kuvassa opettajat Sini Voutilainen, Jenni Sipola, Anna Tuomaala, Antti Karetie ja Kirsi Tolonen

Sirpa Ahde

Yksilöllinen opetusmenetelmä

Viime aikoina on puhuttu paljon opetuksesta ja oppimisesta, mikä on hyvä asia. Hyvän perusopetuksen lähtökohtana on, että oppilaat pääsevät opiskelemaan oman taitotasonsa ylärajoilla. Vantaan perusopetuksen toimenpideohjelman tavoitteena on lähikouluperiaatteen vahvistaminen siten, että oppilaan tarvitsemat tukitoimet tuodaan lähikouluun oppilaan luokse.Tavoitteena on, että oppilailla on tasa-arvoiset lähtökohdat opetukseen ja mahdollisuudet hyödyntää koko potentiaaliaan oppimisessa. Opetuksen eriyttämistä toteutetaan eheyttävällä otteella ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikkan hyödyntämistä opetuksessa on pyritty lisäämään kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Sen sijaan, että jäätäisiin murehtimaan Pisa-tuloksia, on hyvä suunnata katse Pekka Peuran tavoin opetuksen keskiöön, oppilaaseen.

Olen seurannut koko syksyn ajan tiiviisti Matematiikan opetuksen tulevaisuus-blogia, joka itse asiassa on tehnyt syrjähypyn matematiikan polulta, mutta mielestäni aivan oikeaan suuntaan. Blogissa on tarkasteltu ja tutkittu Pekka Peuran kehittämää yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmää. Aurora Toivanen Helsingin yliopistosta tarkasteli pro gradu-tutkimuksessaan lähemmin, mistä on kyse. Hän havaitsi, että menetelmä on yhdistelmä useista erilaisista konstruktivistisen oppimiskäsitysten mukaisista opetusmenetelmistä kuten pienryhmässä oppimista, omatahtista oppimista, tavoiteoppimista (mastery learning), sulautuvaa opetusta ja käänteistä opetusta (flipped classroom). Suosittelen menetelmää lämpimästi kaikille niille opettajille, jotka ovat kiinnostuneita oppilaiden oppimisesta ja kukapa ei olisi. Menetelmän käyttöönotto on helppoa, sillä blogissa kuvataan tarkasti kuinka lähteä liikkeelle, kiitos Pekan, Jaana Perkkisen sekä monien muiden opettajien, jotka ovat osallistuneet keskusteluun. Tervetuloa opetuksen uudet tuulet ! 

Lähde: http://maot.fi/

Sirpa Ahde

YLE: Peruskoulu pulassa

Peruskoulu on ollut vime viikkoina enemmän tai vähemmän otsikoissa eikä ainoastaan Pisa-tulosten julkistamisen vuoksi, vaan laajemminkin on lähdetty selvittämään, miten tulevaisuuden koulua tulisi rakentaa. Keskusteluissa on ollut mukana myös vantaalaisia kouluja, opettajia ja oppilaita. 

A-studioTalkin vieraina oli 5.12.2013 opetusministeri Krista Kiuru (SDP), kasvatustieteen professori Pasi Sahlberg, vuoden luokanopettaja Kai-Ari Lundell sekä Pyynikin koulun yhdeksäsluokkalainen Jesse Kosonen. Keskustelun aiheena oli peruskoulu pulassa. Keskustelun lomassa vierailtiin myös Hämeenkylän koulussa, jossa oppilaat ja rehtori Pasi Majasaari kertoivat myös mielipiteitä toimittajien kysymyksiin aiheesta.

Esitys on katsottavissa Yle areenan sivuilta: http://areena.yle.fi/tv/2072962 

Aamu-tv:ssä Pisa-tuloksia ja perusopetusta pohdittiin 3.12.2013 opettajien Pekka Peuran ja Tiina Korhosen sekä oppilaiden Veera Antttila ja Tuulia Eloranta kanssa. Keskustelun aiheena oli, miten opetusta pitäisi uudistaa, jotta koululaisemme edelleen pärjäisivät?

Esitys on katsottavissa Ylen sivuilta: http://yle.fi/uutiset/suomen_pisa-menestys_hiipuu/6965201

Myös Yle Puheen iltapäivässä pohdittiin 19.11.2013, mitä koulussa oikein tapahtuu. Studiossa keskustelivat vuoden luokanopettajaksi valittu Kai-Ari Lundell ja fysiikan ja matematiikan opettaja Pekka Peura.

Keskustelu on kuunneltavisa Yle siuvilta: http://areena.yle.fi/radio/2089191

Sirpa Ahde

Vierailu Itä-Hakkilan ja Ilolan kouluilla

Koen olevani etuoikeutettu tämän hetkisen työni vuoksi. Ai miksikö? No, siitä syystä, että pääsen tutustumaan AIVAN mahtaviin vantaalaisiin opettajiin ja opetuskäytöntöihin. Vantaa on ollut paljon viime aikoina esillä julkisuudessa talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman (tvo) vuoksi. Tvo näkyy koulujen arjessa, mutta ei onneksi henkilöstön lomautuksina tai irtisanomisina. Olen vieraillut parissakymmenessä koulussa ja lukiossa, joissa parhaalla mahdollisella tavalla pyritään tukemaan oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Tässä blogissa esitellään hyviä tvt-opetuskäytäntöjä ja nyt on vuorossa Itä-Hakkilan ja Ilolan koulut. Itä-Hakkilan koulurakennus on kokenut muodonmuutoksia vuosikymmenien varrella, mutta perinteinen kyläkoulun henki on säilynyt. Ilolan koulu tarjoaa opetusta Tikkurilan alueella alakouluikäisille lapsille.

Itä-Hakkilan koulu on saanut lisärakennuksen, pikkukoulun, jossa opiskelee 1.-2.luokkalaisia. Pääsin seuraamaan 1. luokkalaisten äidinkielen tuntia, jossa opettaja hyödynsi miniläppäreitä. Tosi taitavasti pienet oppilaat osasivat jo tässä vaiheessa lukuvuotta käynnistää tietokoneen ja kirjautua sisään. Näki selvästi, että tietokone ei ollut heille vieras opiskeluväline. Oppilaat tekivät äidinkielen harjoituksia Kirjakujan sivuilla. Itä-Hakkilan koulussa on panostettu nykyaikaisiin opetusvälineisiin. Kaikissa opetustiloissa on tykki, kosketustaulu sekä opettajan kone. 

Myös Ilolan koulun oppilaat olivat työntouhussa vierailupäivänä. Kakkosluokkalaiset oppilaat tutustuivat opettajansa johdolla Saarella-peliin. Pääsin myös opettamaan 4. luokkalaisille Power Pointin perusteita. Siitä alkoi heillä mielenkiintoinen projekti.

Sirpa Ahde