TVT mielekkäästi opetuksessa: Vastausjärjestelmä

Hämeenkylän koulu sai Oph:n hankerahoituksella Smart Response -vastausjärjestelmän keväällä 2013 juuri ennen kesälomaa. Nyt syksyn aluksi opettajat ovat päässeet testaamaan vastauskapuloiden mahdollisuuksia. Opettajille pidetyssä TVT-koulutuksessa vastauskapulat herättivät paljon kiinnostusta ja niiden hyödyntämistä opetukseen alkoi suunnitella moni opettaja. 

Käykää tutustumassa Hämiksen blogiin ja erityisesti viimeisimpään blogikirjoitukseen vastausjärjestelmän käyttöönotosta.

Ilolan koulun runobongausta läppäreillä

Oppilaat katsovat ope-Lauraa, sanoo: ”On riimit runojen kauraa. Helposti synnyttää runoutta tiimit, kerätään yhdessä pankkiin riimit.”

Luokassa pöydillä läppärit oivat, taustalla lempeät sävelet soivat. Jokunen nappaa riimin runosta, toinen runoilee omaa punosta.

Kaikissa koneissa Wordi pyörii, ja lapset ympäri luokkaa hyörii. Runoja täällä, riimejä siellä. Nyt ollaan selvästi Trageton-tiellä.

Laura Savioja ja Kirsi Tolonen

Arvo-visio-strategia ja OPS-prosessi

Uutta valtakunnallista opetussuunnitelmaa, jossa määrittellään keskeiset opetusta ja koulun toimintaa ohjaavat säädökset, laaditaan parhaillaan. Kommentteja pyydetään kunnilta sekä asiantuntijoilta. Vantaalla kaupunki- ja koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön toteuttamisen suunnittelu ja valmistelu on aloitettu ja sitä tehdään kuluvina lukuvuosina. Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus aloitetaan 1.8.2016. Vantaan perusopetuksessa on käynnistetty keväällä 2013 laajasti osallistava arvo-visio-strategiaprosessi (AVS), joka on kytketty opetussuunnitelmatyöhön erityisesti opetussuunnitelman arvoperustan osalta.

Prosessin tavoitteena on

• Määritellä Vantaan perusopetuksen yhteiset arvot 
• Kirkastaa uuden opetussuunnitelman arvopohja 
• Luoda Vantaan perusopetuksen visio ja määritellä strategiset painopistealueet tulevalle 5-vuotiskaudelle 
• Mallintaa laadukasta kehittämistyötä 
• Kehittää osallistavaa toimintakulttuuria ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa 

Arvo- ja strategiaprosessiin pääsevät osallistumaan niin perusopetuksen oppilaat ja henkilöstö kuin huoltajatkin nimettömästi Verkkoaivoriihessä, jonka tarkoituksena on ideoida, mistä asioista koostuu lapsen ja nuoren sujuva arki. Kysymys kuuluukin: Millaista Vantaalla on asua ja käydä koulua vuonna 2020?

  

 

Tulevaisuudessa on monenlaisia muutostekijöitä ja niistä saimme kuulla Vantaan perusopetuksen jory-päivillä viime viikolla Kanniston koululla. Johtoryhmiä oli ohjeistettu ottamaan mukaan kannettavia tietokoneita, sillä tarkoitus oli osallistaa johtoryhmäläisiä äänestyslaitteilla ja viestiseinällä. Äänestyslaitteet olivat lainassa kaupungintalon valtuustosalista ja viestiseinä toteutettiin Flinga-sovelluksella, jota joryläiset käyttivät kannettavien lisäksi omilla mobiililaitteilla.

Flinga on uusi suomalainen sovellus, joka monipuolistaa opettajan ja oppilaan vuorovaikutusta tunnilla. Flinga mahdollistaa mobiililaitteiden (tabletit, älypuhelimet ja läppärit) ja luokkatilan kiinteiden laitteiden (interaktiiviset valkotaulut ja projektorit) yhdistämisen innostavaksi oppimisympäristöksi. Flingan HTML5-lähetin mahdollistaa byod-ympäristön rakentamisen ja johtoryhmäläiset liittyivätkin ahkerasti sessioihin monenlaisilla laitteilla. Ilmapiiri oli innostunut ja alkukankeuden jälkeen keskustelua viestiseinällä käytiin läpi päivän sekä vapaana virtana että ohjatusti monenlaisista aiheista kuten esim.

• Kuvailkaa kolmella laatusanalla, miten pedagoginen johtaminen näkyy johtoryhmän arjessa
• Kaiken tänään kuullun ja keskustellun perusteella, mitkä kolme arvoa nostaisitte korkeimmalle?

 

Aivan ongelmitta Flingan käyttönotto ei sujunut, vaikkakin kaikki saatinkin toimimaan hienosti ja osallistumaan sessioihin päivän aikana. Esimerkiksi käytössä olevasta HTML5-tekniikasta johtuen emme saaneet kaikkia laitteita liittymään sessioihin selainten ja puhelinmallien vuoksi mm. IE 8 ei kaksi vuotta vanhana selaimena tue HTML5 -tekniikkaa ja puhelimien eroavaisuuksien vuoksi esim. Nokian Lumiat eivät tue valokuvan ottamista/valokuvakansiota selaimen kautta, joten sessioon osallistuminen onnistui vain kirjoittamalla kommentteja. Saimme arvokasta tietoa päivän aikana viestiseinälle, jonka tallensimme aika ajoin. Jotain ongelmia tallentamisessa oli, sillä kaikki tallenteet eivät tallentuneet oikeassa muodossa ja selvitämme nyt niiden käytettävyyttä. Tällä hetkellä tiedostot voidaan avata vain Flinga ohjelmissa, mutta onneksi Nordtouchin tiimi kehittelee palvelua, jolla Flinga-tiedostot saisi auki myös muilla ohjelmilla tai tallennettua esimerkiksi pdf-muotoon.

AVS-prosessi jatkuu läpi koko lukuvuoden ja johtoryhmien tehtävänä on viedä viestiä omalle koululle, keskustella ja kerätä erilaisia näkemyksiä siitä, miten tulevaisuuden muutokset huomioon ottaen parhaiten onnistutaan koulutyössä. Toivottavasti hiukan erilainen työskentelymalli johtoryhmäpäivässä toi myös uusia toimintamalleja luokkatyöskentelyyn. Toivommehan, että lapsistamme ja nuoristamme kasvaa omatoimisia, aloitteellisia ja osallistuvia kansalaisia. Tähän tarkoitukseen mm. Flinga soveltuu hienosti ja selvitämmekin mahdollisuutta ottaa Flinga käyttöön vantaalaissa kouluissa ja oppilaitoksissa.

Sirpa Ahde

Onnistumisen elämyksiä

Lue, mitä mieltä vantaalaiset oppilaat ja opettajat ovat yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmästä.

Oppilailta saatua palautetta

Martinlaakson lukio

Opettajien kokemuksia

Kilterin koulu
Tikkurilan lukio
Vantaan kansainvälinen koulu

Lähde: http://maot.fi/onnistumisen-elamyksia/

Yläkoulun äikkää ja miniläppärit

Havukosken koulun seitsemäsluokkalaiset ovat työn touhussa: läppärit haetaan oppitunnin aluksi varastosta äidinkielen luokkaan, ja pian kaikki työskentelevät oman teemalehtensä parissa. Aiheen äidinkielen teemalehteen kukin on saanut keksiä itse. Yksi tekee purjehduksesta, toinen mangasta. Yhden oppilaan aiheena on Italia, toisen Englanti ja kolmannen Puola. Joku etsii vimmatusti tietoa omasta harrastuksestaan jalkapallosta, toinen puolestaan laskettelusta. Pian ollaan siinä vaiheessa, että saa alkaa etsiä kuvia lehteen tai alkaa liittää itse ottamiaan kuvia. Lehteen tulevat haastattelut alkavat niin ikään olla valmiita. 

Äidinkielen 2. kurssilla opiskellaan tiedonhakua ja oman tekstin kirjoittamista Word-tekstinkäsittelyohjelmalla. Käymme kurssin alussa Koivukylän kirjastossa opiskelemassa tiedonhakua ja perehtymässä Helmet-järjestelmään. Oppilailla on käytössä kannettavat tietokoneet kurssin kaikilla oppitunneilla. Wordin perusteet tulevat tutuksi: kuinka luodaan uusi kansio, kuinka teksti palstoitetaan, kuinka lisätään kuvia ja kuvatekstit, ja ennen kaikkea, mistä saa luvallisesti ottaa kuvia omaan työhönsä. Lopuksi valmiit työt palautetaan Fronteriin. 

 

Myös yhdeksäsluokkalaiset puurtavat läppäreittensä parissa. Äidinkielen 9. kurssi on tutkielmakurssi, jonka aikana jokainen oppilas tekee kirjallisuustutkielmaa jostakin valitsemastaan suomalaisesta kirjailijasta. Käymme kurssin alussa Vantaan pääkirjastossa Tikkurilassa kertaamassa Helmet-järjestelmän käyttöä ja opiskelemassa tiedonhakua. Word-tekstinkäsittelyohjelman käyttö jatkuu. Opettelemme mm. automaattisen sisällysluettelon luonnin. Valmiit työt palautetaan Fronteriin. Lopuksi jokainen koostaa omasta tutkielmastaan suullisen esityksen esimerkiksi PowerPointin tai Prezin avulla. 

 

Teksti: Kati Tiainen, Havukosken koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Hankekoneiden jatkokäyttö Hevoshaan koulussa

Saimme miniläppärit Peter Pan -projektia varten. Niiden jatkokäyttö on ollut monipuolista eriyttämistä erilaisten oppijoiden mukaan. Hyvää on ollut se, että nyt kun koneita on enemmän, voivat miniläppärit olla ns. vapaassa käytössä eri luokissa. Isot läppärit ovat varattavissa tasaisesti kaikille tietyin järjestelyin Fronterin kautta. Miniläppärit ovat varattavissa tarpeen mukaan kaikille varausvihkon kautta. Näin saadaan lisää käyttömahdollisuuksia niille, jotka sitä haluavat. Järjestelyjä muutetaan opettajien tarpeiden mukaan. Miniläppäreitä käytetään eriyttämisen välineinä.

Tässä opettajien kommentteja. 

Opettaja X

• Läppäreitä käytetään vapailla tunneilla. 
• Koneita käytetään, kun etsitään tietoja tietyillä tunneilla esim. kalat tai maat yllin tunnilla, tietoja kuvataiteessa. 
• Miniläppäreillä harjoitellaan tulevaa koetta varten ja aina ei ole isommat läppärit käytettävissä.
• Näppäriä, kun toimii sijaisena. 

Opettaja Z

• Koneet käytössä viikottain, välillä päivittäin, toisinaan yksi kone, kolme konetta tai puoliluokallista koneita.
• Oppilaat, jotka vielä harjoittelevat lukemista/lukemisen sujuvoittamista, pelaavat Ekapeliä muiden tehdessä haastavampia lukemistehtäviä. 
• Oppilaat, joilla on hienomotorista vaikeutta (kynänkäyttö) saavat välillä suorittaa kirjoitustehtäviä koneella. 
• Oppimispelien pelaaminen mm.Kirjakuja, Moppi osana tuntityöskentelyä/pistetyöskentelynä. Kirjakujan tehtävistä käytetty mm. saneluja ja kielioppiharjoituksia, jolloin kone tarkistaa ja antaa palautteen välittömästi - rauhoittaa tilannetta. 
• Oppilaat, joilla on vaikeuksia kaksoiskonsonanttien/-vokaalien kanssa, voivat hyödyntää oikeinkirjoitusohjelman vinkkejä kirjoitustehtävien teossa. 
• Koneita käytetään pistetyöskentelyssä yhtenä toimintapisteenä (AI, YL, MAT, KU). 
• Omien tarinoiden kirjoittaminen ylöspäin eriyttävänä toimintana. 
• Joskus paint -ohjelman käyttö kuvistyön vaihtoehtona. "Aikas monipuolista siis, tässä vain yleisimmät." 

Opettaja T

"Miniläppäreitä olen hakenut luokkaan ylöspäin eriyttämiseen, eli esim. englannin tunneilla nopeat voivat tehdä sanomapron tehtäviä ja matikassa pelattiin esim. netistä löytyvää kertolaskupeliä. Äidinkielen tunneilla joillain oppilailla on vaikeaa kirjoittaa käsialaa. Nämä oppilaat ovat voineet kirjoittaa osan tarinoista miniläppärillä ja sitten oppilaat ovat voineet tulostaa ja liimata ne vihkoonsa." 

Opettaja Y

"Olemme tehneet parityönä erilaisia äidinkielen harjoituksia niin, että toinen pareista on ollut vertaistukena joko äidinkielessä tai koneen käytössä. Toiminta on ollut ohjattua sekä vieressä että aktiivitaulun avulla. Yllin tunneilla olemme tehneet eri maista esitelmiä, joissa käytämme kuvien ja tiedon hakua. Luokassa läppäreitä on käytetty viikoittain äidinkielessä eriyttämiseen mm. Ekapelin ja Kirjakujan tehtävien avulla. Myös matematiikassa on välillä eriytettty opetusta läppärin avulla, netistä valituilla tehtävillä."

  

Lasse Latomäki