Hyvät käytänteet Hakunilanrinteen koulussa

Hakunilanrinteen koulu sai Erilaiset oppijat tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä -hankkeesta kaksi läppärikärryä ja 10 irtonaista läppäriä. Entuudestaan koululla oli yksi läppärikärry ja jokaisessa luokassa älytaulu. Hankkeesta saatujen läppärien avulla on koulussa pyritty tukemaan erilaisia oppijoita monin tavoin.

1. Jokaiseen luokkaan jaettiin yksi läppäri oppilaskoneeksi. Sen avulla mm. 

• S2- oppilaat ovat voineet kääntää sanoja google -kääntäjän avulla ja etsiä sanojen merkityksiä google -kuvahaun kautta 
• Tukea tarvitsevat oppilaat ovat voineet pelata välitunnin aikana oppimispelejä
• Oppilaat ovat voineet etsiä nopeasti lisätietoa opeteltavasta aiheesta 

2. Syksyllä alkaa 4. luokkien tukea tarvitseville oppilaille kerho (1h/vko), jossa kerrataan opiskeltavia asioita oppimispelien kautta. 4. luokkien opettajat ehdottivat kerhon vetäjälle luokaltaan oppilaita, jotka tarvitsisivat lisää tukea ja heidät kutsuttiin osallistumaan kerhoon. 

3. Osa opettajista on järjestänyt tvt -opetuksen opettamalla luokkia ristiin. Tarkoituksena on, että opettajien omat vahvuudet tulevat mahdollisimman tehokkaasti käyttöön ja jokainen oppilas saa riittävästi tvt -opetusta. A -luokan opettaja antoi oman tukiopetusresurssinsa B -luokan opettajan käyttöön. Tällöin mahdollistui samanaikaisopetus, jossa puoli luokkaa kerrallaan opiskelee tvt -taitoja B -luokassa ja toinen puoli luokkaa sillä aikaa muuta oman opettajan kanssa. 

4. 1. luokissa on aloitettu Trageton -menetelmän käyttö lukemaan opetuksessa. 3. luokkien kummioppilaat ovat olleet apuna avaamassa koneita ja neuvomassa koneiden käytössä yleensä. 

5. Koululle on tilattu Typing Master -ohjelma. Sen avulla oppilas voi harjoitella kymmensormijärjestelmää. Oppilaat ovat käyttäneet ohjelmaa koulussa oppitunneilla ja kotona. 

Terveisin, Sini Myllymäki Hakunilanrinteen koulu

Virtuaaliympäristöt ja ilmiöt – muuttuvan lukion uudet työtavat 2013-15

Sotungin lukiossa Vantaalla toteutettavan hankkeen tavoitteena on testata uusia työskentelytapoja ja arviointikäytänteitä. Hanketta toteutetaan sekä virtuaaliympäristöissä että ilmiöpohjaisen oppimisen avulla. Opetushallitus on antanut kehittämiselle tukea vuosiksi 2013-15.

Ilmiömäistä oppimista ja sähköisiä kokeita

Lukuvuonna 2013-14 Sotungin lukiossa toteutetaan ilmiöpohjainen toiminnallinen kokonaisuus 5.-10.5.2014. Viidennessä jaksossa ei ole lainkaan perinteistä koeviikkoa. Päivälukion opiskelijat työskentelevät toukokuussa ilmiöryhmissä ja hyödyntävät tutkivan op-pimisen menetelmiä. Opiskelijoiden valittavana olevat ilmiöt ovat vesi, hyvinvointi, Eurooppa, liike ja hiljaisuus. Varsinaisen ilmiöviikon työskentelyyn valmistaudutaan koko lukuvuoden ajan. Ilmiöviikko päättyy lauantaina 10.5.2014 kodin ja koulun yhteistyöpäivään, jolloin ilmiöviikon tuotokset esitellään paitsi vanhemmille, myös kaikille muillekin kiinnostuneille. 

Ilmiötyöskentelyn toteutuksesta tuotetaan oppiainerajat ylittävien opetuskokonaisuuksien toimintamalleja. Kirjaamme prosessin suunnittelun, kulun ja palautteen ohjeistukseksi, jonka avulla vastaavanlaisia toimintoja voi toteuttaa muissa oppilaitoksissa. Sotungin etälukiossa viidennen jakson kurssikokeet ovat ensimmäistä kertaa vain sähköisiä. Kirjaamme myös tästä kokeilusta prosessin vaiheet, virheet, onnistumiset ja mallinnamme toiminnan, jotta kokemuksia voi hyödyntää erilaisissa oppimisympäristöissä. 

Seuraa hankkeen blogia osoitteessa: http://ilmiotsotungissa.blogspot.fi/ 

Lisätietoja: Marianna Sydänmaanlakka, marianna.sydanmaanlakka@vantaa.fi puh: 09-839 30079

Sujuvaksi tieto- ja viestintätekniikan käyttäjäksi kasvaminen

Muista myös arjen pienet asiat ja apurit!

Aina ei tarvita suuria produktioita eikä massiivisia ponnisteluja – suuretkin purot syntyvät pienistä virroista... Ohessa läpileikkaus Hevoshaan koulun arjesta TVT-kasvatuksen ja opetuksen näkökulmasta.

 

Koulu ja luokka ovat myös verkossa – koulun oma blogi ja luokkien omat Frontersivut. 

Älytaulu ja sähköiset oppimateriaalit demonstraatiovälineenä, opettajan apuna, oppilaan tukena, sekä osana itsenäistä harjoittelua. Oppimispelit apuna lukemaan opettelemisessa ja matematiikan sisältöjen harjoittelemisessa.

Tekstinkäsittelyohjelman hyödyntäminen osana tarinoiden kirjoittamista, esitelmien tekoa ja vaikkapa englannin opiskelua. 

 

Unohtamatta tietenkään digikameran, tietokoneen, kuvankäsittelyohjelman ja editointiohjelmien tuomia mahdollisuuksia kuvaamataiteen, näytelmien, animaatioiden ja esitysten teossa sekä tallentamisessa.

Mukavaa talven odotusta kaikille!

Mirja Siukonen, Hevoshaan koulu

Fronterin perusteet: eduTV.fi

Saimme hienon vinkin Fronter koulutuksessa. Henrik Paajanen vinkkasi EduTV:n ilmaisista Fronter-videoista, joissa hän perehdyttää meidät Fronterin useisiin perustoimintoihin käyttäjähallinnasta sisällön luomiseen. Videoita on yht. 1h 39min 10s. Jos joku ei tiedä, niin Fronter on oppimisympäristö, jossa on laaja joukko pedagogisesti kehitettyjä työkaluja sekä integroituja palveluita. Oppimateriaalit, tiedostot, resurssit, asiakirjat, yhteystiedot, blogit, ryhmät, pikaviestimet, kokoushuoneet, koulun informaatio ja viestintä sekä viimeisemmät uutiset ovat keskitetysti yhdessä pilvestä tarjottavassa suojatussa ympäristössä. Vantaan käyttää Fronteria niin peruskouluissa kuin 2. asteen opinnoissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Klikkaa itsesi opiskelemaan Fronteria.

 

Etäopetusta Vierumäellä

Vierumäen koulussa kokeillaan etäopetusmahdollisuuksia eri tavoin mahdollisimman helpolla ja halvalla toteutuksella. Yhteydenotonvälineenä käytämme Skypeä, koska se on helppo ja ilmainen verkkopuheluihin tarkoitettu sovellus. Odotamme Lyncin käyttöönottoa Vantaalle, joka mahdollistaisi myös asiakirjojen, työpöydän ja ohjelmien jakamisen toiselle osapuolelle.

Kielten etäopetus

Neljännellä luokalla alkavaan A2-kielten opetukseen saatiin koulustamme kokoon vain ruotsin ryhmä, koska venäjän ja saksan valitsijoiden määrä jäi alle 18 oppilaan ryhmäkoon. Ratkaisimme ongelman järjestämällä opetuksen yhdessä Leppäkorven koulun kanssa käyttäen etäopetusyhteyttä. Myös Leppäkorven koulussa oppilasmäärä oli jäänyt alle 18 oppilaan ryhmäkoon. Nyt koulussamme voi siis opiskella ruotsin lisäksi venäjää (opettajana Mari-Liis Hendrikson) ja saksaa (opettajana Unni Ristimäki). Joka toinen tunti kielten opettaja on Leppäkorvessa ja joka toinen kerta meillä Vierumäessä. Toisessa päässä luokkaa vahtii joko koulun rehtori tai muu koulun aikuinen.

Saksan opettaja Unni Ristimäki kertoo etäopetuskokemuksistaan seuraavasti:

”Ensin täytyy sanoa, että Skype-opetus on onnistunut minusta yli odotusten. Keväällä jännitin tekniikan toimivuutta, vähäistä lähikontaktia oppilaisiin ja cd:n kuulumista Skypen kautta molempiin kouluihin. Tässä syksyn mittaan nuo kaikki pelot ovat hävinneet ja olen ollut todella innostunut tästä opetustavasta. Se on tuonut minulle opettajuuteen jotain uutta, koska olen kuitenkin jo yli 10v. toiminut opettajana. Pelkäsin syksyllä, että vähäinen lähikontaktin määrä oppilaisiin olisi ongelma, mutta pelko on osoittautunut aivan turhaksi. Tuntuu siltä, että silloin kun olen toisen ryhmän luona, heille on tärkeää, että olen juuri heidän luonaan ja he ymmärtävät myös hyvin sen, että joka toinen kerta olen toisen puoliskon kanssa. Oppilaat ovat tulivat rohkeasti juttelemaan kaikenlaista jo heti ensimmäisten tuntien jälkeen.” 

Kuvassa venäjän opettaja Mari-Liis Hendrikson 

Viidennen luokan A2-venäjän ryhmässä soitellaan Mari-Liisin johdolla jo toista vuotta Skypellä virolaisille venäjän opiskelijoille ja harjoitellaan venäjän puhumista sekä tutustutaan toisen maan kulttuuriin. Tässä ryhmässä oppilaat ovat hyvin kokeneita Skypen käyttäjiä.

Kotiopetus

Kolmannessa luokassa kotiopetuksessa opiskelevan oppilaan reaaliaikainen osallistuminen oppitunteihin on järjestetty Skypen ja videneuvottelukameran avulla. Oppilas on saanut myös kotiin käyttöönsä kuulokkeet ja kameralla varustetun kannettavan tietokoneen. Virtuaaliopetusta järjestetään yhteensä viisi tuntia viikossa englannin, matematiikan sekä äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Tunneilla oppilas voi ottaa osaa opetukseen keskustellen sekä myös omia tehtäviään esitellen. Välituntisin oppilaat voivat vaihtaa kuulumisia puolin ja toisin. Virtuaaliopetuksen lisäksi luokanopettaja ja erityisopettaja käyvät molemmat kotiopettamassa yhden tunnin viikossa.

Skypekaverit ulkomailta

4d-luokka on hankkinut Skype in the classroom -sivuston kautta itselleen kirjekaverit italialaisista oppilaista, joiden kanssa kirjoitellaan ja skypetellään englanniksi. Skype in the classroom -sivuilla opettaja voi hakea luokalleen Skype-kavereita harjoittelemaan haluamaansa kieltä, osallistumaan asiantuntijoiden pitämille Skype-luennoille (esim. merien tutkimuksesta) tai vaikka lähtemään mukaan Mystery Skype -arvauspeliin. Mystery Skype -arvauspelissä mysteerisoittaja soittaa luokalle jostakin päin maapalloa. Oppilaat saavat kysyä soittajalta (yleisimmin englanniksi) kysymyksiä, joihin voi vastata vain joko kyllä tai ei ja sen jälkeen he pyrkivät päättelemään mistä päin maailmaan soitto tulee.

Sirpa Ahde

Tvt-johtaminen Vantaalla

Vantaalla käynnistyy tänä lukuvuonna tvt-johtamisen valmennusporosessi, joka esiteltiin lukuvuoden ensimmäisessä rehtorikokouksessa syksyllä 2013, ja johon osallistuvat kaikki koulut. Valmennuksen tavoitteena on tukea Opekan käyttöönottoa sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelman jalkautumista kouluihin.

Tänään kaupungintalolla kokoontui perusopetustoimen johtoryhmä vahvistettuna alueellisilla verkkopedagogiikan tukihenkilöillä tvt-johtaminen opetustoimessa-työpajaan. Kouluttajina toimivat Minna Lakkala ja Marko Lahtinen. Työskentelyssä orientoiduttiin mm. oppimisen periaatteisiin ja tietokäsityksiin nykytietämyksen mukaan, tvt:n rooliin opetuksessa, digitaaliseen osaamiseen, sähköiseen toimintakulttuuriin, asiantuntijamaisiin tietokäytäntöihin sekä innovatiivisen, kehittyvän koulun malliin kehitystyön viitekehyksenä. Loppupäivästä käytiin läpi Opeka-kyselyä ja Vantaan tvt:n opetuskäytön suunnitelmaa koulujen tvt-johtamisen lähtökohtina. Pohdimme myös, miten opetustoimi ohjaa ja tukee koulujen työtä tavoitteiden ja nykytilan välisen kuilun umpeen kuromisessa. Työpajassa käytettiin työskelyn tukena Googlen tarjoamaa Blogger-blogialustaa (www.blogger.com), Padletin (padlet.com), Dropbox (www.dropbox.com) sekä Kirjoitusalusta.fi  (kirjoitusalusta.fi).

Tämän opetustoimen orientaation jälkeen prosessi jatkuu tvt-johtaminen koulussa-työpajoilla. Jokaiselta koululta työpajaan osallistuu rehtori ja kaksi opettajaa yhden iltapäivän ajan syksyllä 2013. Koulut saavat ennakkotehtävän, joka tulee suorittaa ennen työpajaan osallistumista. Valmennusprosessia jatketaan keväällä 2014, jolloin työskeltelyn painopisteeksi otetaan OPS 2016.

Sirpa Ahde

Vaikuttaminen

Kävin eräänä syyskuisena perjantaina vierailulla Koivukylän koululla, jossa hankkeen yhdysopettaja Iiris Kavakko-Widström jatkoi 9. luokkalaisten kanssa yhteiskuntaopin tunnilla VAIKUTTAMINEN-teeman parissa työskentelyä. Oppilaat olivat edellisella tunnilla pohtineet ryhmissä erilaisia väittämiä kuten esim.

• Teille tärkeä bussilinja aiotaan lopettaa
• Koulupäivät voisivat alkaa klo 9
• Seutulippu maksa liian paljon
• On epäreilua, että kaupat saavat säädellä kenelle myyvät energiajuomia. 

Ryhmätyön purun yhteydessä kävi hyvin selville, että oppilaat tunsivat monia erilaisia vaikuttamisen kanavia kuten mielenosoitus, yhteydenotto päättäjiina, adressit, lakko,sosiaalinen media, äänestys. Asiasta käytiin edelleen hyvää keskustelua luokassa.

Tämän jälkeen työskentelyä jatkettiin siten, että ryhmät lähtivät tutkimaan verkossa olevia erilaisia vaikuttamisen malleja. Oppilaiden tuli etsiä kokreettisia esimerkkejä mihin aiheisiin/ongelmiin yritetään vaikuttaa ja miten? Millaisia muutoksia halutaan? Pitävätkö he vaikuttamishanketta uskottavana? Voiko se onnistua? Miksi/miksi ei? Oppialille annettin mm. adressisivuston, kansalaisaloitteen ja sosiaalisen media osoitteita, joista piti etsiä vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Opettaja antoi myös lisäkysymyksiä kustakin sivustosta.

Tämän jälkeen alkoi haastavin osuus. Koululla olevien miniläppäreiden työskentelykuntoon saattaminen. Tiesin ennakkoon, että koneiden kanssa on ollut paikoitellen suuria haasteita erityisesti kirjautumisessa. En enää ihmettele opettajien viestejä oppilaiden vastahakoisista reaktioista läppärityöskentelyä kohtaan, jos koneen käynnistämiseen kuluu 15 min. tai pahimmassa tapauksessa kone ei käynnisty lainkaan ja oppilas joutuu vaihtamaan konetta ja aloittaman kirjautumisrumban uudestaan. Asiasta on tiedotettu tietohallintoa ja langatonta verkko parannetaan vielä tämän vuoden aikana lisärahoituksella. Ongelmana saattavat olla myös miniläppärit, joiden suoritusteho ei ole riittävä.

 Kun kaikki ryhmät olivat saaneet koneet toimintavalmiiksi, työskentely pääsi toden teolla käyntiin. Oppilaat tuntuivat näppärästi käyttävän laitteita ja ohjelmistoja. Työskentelyssä näkyi jo harjaantunut tietotekniikan käyttö. 

        

Sirpa Ahde