Playful School - projektin satoa

Toteutimme Playfull School- projektin tiimoilta rastipistetyöskentelyn Tähdenlennon päiväkodissa Vantaalla kahdessa esikouluryhmässä.  Kevään aikana olemme kehitelleet esikoululaisille sopivaa, liikuttavaa ja tekemisen iloa korostavaa toimintaa, joka voisi toteutua tabletin avulla. Aurasma-sovellus toimi rastipistetyöskentelyn pääsovelluksena, jonka avulla rastit loimme. Sovellukseen tutustuimme lasten kanssa kevään aikana pienryhmissä. Sovelluksen yksinkertaisuus mahdollisti sen, että lapset oppivat sen toimintaperiaatteen nopeasti.

20.5 lapsia vastassa oli kuusi opettavaista eläinhahmoa, jotka oli sijoitettu ympäri päiväkodin pihaa. Hahmoina olivat Matematiikka Mato, Liikuttava Lisko, Arvuuttelu Ampiainen, Väri Varis, Ympäristö Saukko ja Äidinkieli pöllö. Lasten mielestä parhain rastipiste löytyi Saukon luota.  Osoittamalla Saukkoa Aurasma-ohjelman avulla rastipisteellä, lapset saivat toimintaohjeet rastille. Saukon rastipisteellä lasten tuli tunnistaa eri eläinten jälkiä. Arvattuaan jäljen, lapset saivat tarkastaa oikean vastauksen osoittamalla eläimen jälkeä.

Opettavaiset eläinhahmot opettavat eskareita rastipisteillä 20.5.2015

Saimme yhteistyössä toimineelta lastentarhanopettajalta hyvää palautetta muun muassa siitä, että rastit olivat vaikeustasoltaan sopivia esikoululaisille. Hän oli tyytyväinen myös siitä, että projektimme avulla hän sai uusia ideoita työhönsä.  Toivommekin, että jo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen puolella opettajat lähtisivät kehittelemään ja hyödyntämään tablettien mahdollisuuksia. Koska Aurasma-sovellus on ilmainen ja sillä on mahdollisuus tehdä monenlaisia opettavaisia tuokioita, niin teimme myös yhteistyössä olleille lastentarhaopettajille ohjeet, kuinka he itse voivat tehdä kuvia sovelluksella.  Matematiikassa ohjelmaa voi käyttää esimerkiksi siten, että lapset yrittävät ratkaista ensin paperilla tai taululla olevia laskutoimituksia. Ratkaistuaan laskutoimituksen lapset osoittavat sovelluksella laskutoimitusta ja näin ruudulle ilmestyy oikea vastaus. S2- opetuksessa kyseistä sovellusta voi hyödyntää esimerkiksi sanakirjan tapaan. Osoittamalla sovelluksella jotain kuvaa, ohjelma kertoo kuinka sana lausutaan suomeksi. Pukeutumistilanteissa ohjelma voi toimia ohjeiden visuaalisena tukea esimerkiksi niin, että lapsen näyttäessä ulkovaatteita ruudulle avautuu video, jossa näkyy pukemisjärjestys.

Olemme itse tyytyväisiä siitä, että saimme luotua ja toteutettua sellaisen projektin, jota voisi todella esiopetuksessa ja miksi ei myös alkuopetuksessa hyödyntää. Tabletilla on mahdollista motivoida lapsia liikkumaan. Tabletti toiminnassa ei kuitenkaan ollut itsetarkoitus, vaan tekemisen ilo ja oppiminen. Siinä mielestämme onnistuimmekin! Tämän projektin avulla olemme pystyneet todentamaan myös sitä tosi asiaa, että tableteilla voi tehdä myös muuta kuin pelata pelejä paikallaan.  Sitä voidaan todella käyttää pedagogisena apuvälineenä ja näin rikastuttaa oppimista.

Alla vielä tutorimme Kati Sormusen tekemä videoklippi pitämästämme rastipistetyöskentelystä.

https://www.youtube.com/watch?v=yUeUhiQAWuo&feature=youtu.be 

- Marlen Kuosma ja Timo Jääskeläinen

Verkot olivat tötteröllä 8.4.

Pääsiäisen jälkeen järjestetiin Vantaan tablettiväen yhteinen kick off -tempaus Verkot tötterölle – Snurr på nätet. Tavoitteena oli saada kaikki tabletit verkkoon yhtä aikaa. Tempauksella luotiin yhteisöllisyyttä yli yksikkörajojen sekä uutta innostusta ja ylpeyttä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta kehittää oppimista.

Samalla testattiin tablet-verkkoa maksimikuormituksella ja käyttäjiä ohjatttiin kuormittamaan verkkoa hauskoilla tehtävillä. Päiväkodeille kouluille ja oppilaitoksille jaettiin tarrat muistuttamaan mihin verkkoon yksiköiden tabletit tulee liittää.

Testin aikana oli verkossa n. 12 000 laitetta samanaikaisesti. Internet-liikennettä testin aikana oli noin kolminkertainen määrä verkon normaaliin maksimikuormitukseen verrattuna. Testissä osalle kouluja pullonkaulaksi muodostui koulun liitäntäyhteys. Liityntäyhteyksien ja Internet-yhteyden liikennemääriä seurataan, jotta nopeudennostoja voidaan tarvittaessa toteuttaa.

Ongelmia oli jossain määrin myös siinä, että kaikki tabletit eivät saaneet lainkaan IP-osoitetta. IP-osoitteita jakavia palvelimia tutkittiin ja verkon jako korjattiin. 

Verkot tötterölle-päivän parhaat videot ja kuvat palkitaan. Parhaasta videosta palkitaan robottipallolla Mikkolan koulu, josta osallistuttiin kahdella videolla. Palkintoraati uskoo, että robottipallosta on iloa molempien videoiden tekijöille, 4A-luokalle sekä 1-2 luokkien välituntiopelaajille. Parhaasta instakuvasta palkitaan Havukosken koulun 6C luokan Riina Raussi ulkoisella akulla. Kuulokkeet menevät Havukosken koulun 8B-luokalle sekä Hevoshaan koulun 6B-luokan videon tekijöille. Kiitos kaikille osallistujille ja toteuttajille.

Linkki Verkot tötterölle-kanavalle.

ITK2015 - konferenssiterveisiä

Terveisiä Interaktiivinen teknologia opetuksessa-konferenssista, jossa Vantaa oli upeasti esillä:

• Sotungin lukio ja etälukio ”Koko koulun kokeet sähköisinä – kuinka se tehdään?
• Sotungin lukio ”SoMen työkaluilla koulun tapahtumat näkyväksi – case Ilmiöviikko
• Veromäen koulu ”Yksilöllisen oppimisen malli alakoulussa”
• Martinlaakson lukio ”Interaktiivinen matematiikan luokka
• Varia ”Tabletit opetuksessa: kokemuksia, käytäntöjä, opittua”
• Mikkolan koulu ”Tabletit maahanmuuttajaoppilaan tukena Vantaalla”

Blogin kirjoittaminenkin toteutettiin tällä kertaa yhdessä tehden.

Lotte: Opetussuunnitelman näkökulmasta ITK2015–messujen parasta antia olivat opettajien ja lastentarhanopettajien aidon innostuneet puheenvuorot. He kertoivat kuinka lasten oppimisen ilo on syttynyt muuttamalla opetusta sekä kasvatusta niin, että lapsi on aktiivinen tekijä ja kysymysten esittäjä, eikä passiivinen tiedon vastaanottaja. Tässä muutoksessa teknologia on luonteva osa ja lasten osallisuuden vahvistaja. Esimerkkeinä mainittakoon hieno esitys Veromäen koulun opettajilta Marjut Mainingilta ja Markus Humalojalta yksilöllisen oppimisen mallista alakoulussa sekä Itä-Suomen yliopiston koordinoima esitys osallistavan oppimisen tutkimuksesta, käytännöistä ja yhteiskehittelystä.

Opetushallitus ei otsikollaan digitaalisesta ekosysteemistä uudessa opetussuunnitelmassa saanut houkuteltua esityssalia täyteen. Ehkä tämä kertoo siitä, että kuulijatkin toivoivat saavansa messuilta käytännön ideoita ja ajatuksia suoraan työhönsä käytettäväksi.

Itselleni jäi muhimaan ajatus siitä kuinka digitaalista tarinankerrontaa voisi käyttää osallistavan ops-työn välineenä. Pitäisikö kunnan ops-työn keskeiset asiat saattaa tuohon muotoon? Voisivatko koulut kertoa omat keskeiset ops-näkökulmat digitaalisena tarinana?

Markus: Päällimmäisenä fiiliksenä ITK:n jälkeen kaikuu “tajunnan räjäyttävän” uutuuden puuttuminen. Ei sentään joka vuosi. Sen sijaan mukaan tarttui paljon pienempiä ideoita, yksityiskohtia, joita voi kutoa omiin juttuihin rikastamaan niitä edelleen. Ehkä niistä sitten koostuukin se tajunnan räjäyttävä juttu!

Omalla kohdallani tapahtuman suurimmaksi anniksi nostan verkostoitumisen ja järjettömän hyvän fiiliksen jättäneen oman foorumiesityksemme. ITK:n kaltainen tapahtuma avaa hienon areenan verkostoitua opetusalan kehittäjien kanssa. Tämän kertaisista löydöistä on jo ihan konkreettista hyötyä tulevan lukuvuoden suunnitteluun liittyen ja kaikki ne kontaktit tulevat varmasti kasvattamaan osaamispääomaani valtavasti tulevaisuudessa.

Esityksemme Marjutin kanssa keräsi tupaten täyden salin ja jätti meille molemmille erittäin voimaannuttavan fiiliksen. Ainakin tämän yleisön mielestä olemme oikealla tiellä! Kysymystulva oli valtava esityksen päätteeksi ja kiinnostus asiaa kohtaan on aistittavissa. Odottakaahan vaan ensi lukuvuotta ;)

Antti: Näin ensikertalaisena ja vain yhden päivän nähneenä, jäi anti vähän laihaksi. Salit olivat osassa esityksiä tupaten täynnä ja sisältö oli jonkinlainen pettymys. Pettymys tosin johtui paljolti siitä, että meillä Vantaalla ollaan näissä asioissa todella pitkällä ja suuria ahaa-elämyksiä ei siksikään päässyt syntymään. Tietysti tuollaisessa “ilmastossa” liikkuessa mukaan tarttuu idea jos toinenkin, joita voi hyödyntä omien opetuskuvioiden rakentelussa. Jälkikäteen ajatellen tapahtumaan kannattaisi ehdottomasti osallistua kolmipäiväisesti ja hyödyntää samalla verkostoitumisen mahdollisuudet. Ensi vuonna ehdottomasti kolmen päivän setti :)

Heli: Seminaarin kokonaisantina parasta oli huomata, miten hyvin Vantaalla ollaan jo toteuttamassa monia esillä olleista asioista ja teemoista. Vantaan alueellisen verkkopedagogitoiminnan koordinaattorina huomasin, että opettajien pedagoginen ICT-ohjaus on Vantaalla hyvin pitkälle kehittynyttä moneen muuhun kuntaan verrattuna. Muutamia kehittämisideoita tarttui kuitenkin mukaan sieltä täältä, joilla toimintaa saadaan parannettua entisestään.

Muita mieleen jääneitä esityksiä olivat Petri Immosen ja Henna Karan ”tvt-opetusta selkokielellä, kiitos!”, joka sai pohtimaan termien ja ohjeistusten yhdenmukaisuutta ja ymmärrettävyyttä. Tämä on asia, johon on hyvä Vantaallakin kiinnittää huomiota niin oppilaita kuin aikuisiakin opastaessa. Myös Johanna Juvosen ja Sanna Lappalaisen esitys tuetusta etäopiskelusta perusopetuksen päättövaiheessa antoi mielenkiintoisen ja toimivalta tuntuvan kuvan siitä, miten he ehkäisevät koulupudokkuutta verkossa tapahtuvan etäopiskelun avulla.

Paula: pidin erityisen paljon Karoliinan esityksestä “Tabletit maahanmuuttajaoppilaan tukena. Sisällön lisäksi iloitsin siitä, että Karoliinan kautta välittyi se, mitä opettajan osaamiselle tapahtuu kun hyvät työvälineet, mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja avoin asenne kohtaavat.

Pilke silmäkulmassa kuuntelin myös naapurikunnan esitystä opetuksen digitalisoinnista, joka heillä lähtee suunnitelmasta, etenee ohjelmaan, siitä määriteltyihin tavoitteisiin ja hyvin kuvattuihin prosesseihin. Olen iloinen, että meillä Vantaalla nämä nähdään osana opetussuunnitelmaa ;)

Meitä oli paljon ja saimme tuliaisia. Ensi vuonna vielä laajemmalla rintamalla?

Linkit konferenssin materiaaleihin löytyvät ohjelmakartasta

Animaatio-flow tabletein

Keskiviikkona 18.3. järjestettiin kevätkauden toinen animaatiopaja, tällä kertaa Vantaan kansainvälisellä koululla. Molemmat kevään pajat tulivat täyteen nopeasti, joten toivottavasti tämä kirjoitus hieman helpottaa koulutusvajetta. Ensi syksynä on luvassa lisää koulutuksia ja verkkopedoilta voi kysellä aiheesta, kun vierailevat kouluillanne.

Pajan kulku lyhyesti:

• Aloitus klo 13.05: Laura Korpela esitteli muutaman oppilaidensa tekemän animaation ja katsoimme myös Petri Lassin oppilaiden (7. lk) tekemän Suomen historia -aiheisen animaation. 

• Esiteltiin pikaisesti animaatio- ja videoeditointiohjelmien käytön perusteet. 

• 13.35: Opettajat ottivat muovailuvahat tai muut animoitavat esineet ja suunnittelivat sekä kuvasivat animaation Clayframes lite -sovelluksella.

• Kun Clayframesilla oli ensin tehty varsinainen animaatio, eli kuvia peräjälkeen, siirrettiin animaatio Videopad free -editointiohjelmaan, jossa viimeisteltiin elokuvaksi: lisättiin tekstityksiä, musiikkia, ääniä. Julkaisukelpoista musiikkia etsimme osoitteesta www.jamendo.com ja äänitehosteita mm. www.papunet.net istä ja googlettamalla ”free wav”.

• 15.30: Siirsimme kunkin opettaja(ryhmä)n valmiit animaatioelokuvat tietokoneelle usb-piuhalla ja katsoimme animaatiot. Joistakin jäi musiikkiraidan tekijän nimi mainitsematta, mutta tässä kooste:

Summarum: Jos opettajat pystyivät tähän 2,5 tunnissa, mihin kaikkeen oppilaasi pystyvätkään?

Tablet-projekti maalissa

16 114 tablettia on päässyt oppijoiden käsiin, 300 pioneeriopettajaa kouluttautui tablet-yhdyshenkilöksi, 1400 opettajaa ja kasvattajaa on saanut  koulutuksen tabletin käyttöön ja 104 opettajaa sai tukea laitehallintaan KNOX-klinikoilta. Tablet-verkko toimii ja mahdollistaa oppimisen mobiilisti sekä haastaa luokkahuoneopetuksen, oppiainerajat ja oppikirjat. Siirrymme tablettiaikaan.

Projekti oli iso, mutta ihminen pieni. Yhden hektisen työpäivän päätteeksi ja kokonaisvaltaisen riittämättömyyden vallassa hain poikaani päiväkodista hoitoajan päättymisen tuolla puolen. Lastentarhanopettaja kertoo tarttuvan innostuneesti, että he saavat tabletteja ryhmään. Pystyin vastaamaan ainoastaan hyvin hiljaa ”ai jaa” palan noustessa kurkkuun. Mutta juuri tuo kaikkialla läsnä oleva innostus ja odotus on ollut matkan varrella omankin jaksamisen lähde.

Apps messut

Päiväkodit, koulut, lukiot ja Varia ovat ennakkoluulottomasti lähteneet uusiin hankkeisiin kokeilemaan uutta. Robotiikka, ohjelmointi, animaatioiden sekä videoiden teko ovat osa koulujen arkea. Viimeisimpinä on käynnistynyt Playful School -projekti yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Samsungin kanssa. Tavoite ei ole vaatimaton, vaan Vantaa tulee olemaan pelillisen ja leikillisen oppimisen kärkikunta Suomessa.

Tapahtumissa voi aistia oppimisen ilon ja vahvan osallisuuden. Lukioiden Flash mob -tapahtuma Jumbossa levitti hyvää mieltä, ja Veromäen koulun oppilaat ovat järjestäneet Apps-messut jo kahdesti. Tabletin kanssa on menty Heurekaan ja ohjelmointia ja ongelmanratkaisua on harjoiteltu koodaustapahtumissa. Seuraavaksi tempaistaan 8.4. ja yritetään yhdessä rasittaa tablet-verkkoa kaikilla laitteillamme. 

Tällä hankkeella on ollut vauhtia ja volyymia. Se on koskettanut meitä kaikkia päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Se on vaatinut lukuisilta ihmisiltä valtavasti ponnisteluja.

Kiitos Antti, HP, Harri, Jaakko, Rauni, Niko, Markus, Kari ja Kati, että teitte tämän mahdolliseksi. Kiitos Elina, Eila, Sole, Ilkka ja BJ vastuun kantamisesta ja yhteisestä visiosta. Kiitos St, Anna, Tuuli, Minna, Heli, Jarkki, Marko, Hanna, Eila, Kipa ja Ulriikka osaamisenne ja asiantuntemuksenne jakamisesta, venymisestä, epävarmuuden ja huonon tiedonkulun sietämisestä tilanteiden alituiseen vaihdellessa. Ja kaikille kiitos siitä, että matkan varrella jaksoitte vaatimuksiani, kärsimättömyyttäni ja epävarmuuttani.

Tässä projektissa opin erityisesti luottamuksesta. Luottamuksesta, joka on vahvasti yhteisöllistä ja joka yhteisen tavoitteen voimalla kantaa yli yksikkö-, tulosalue-, toimiala- ja työnantajarajojen.

Kohti uutta oppimista, ja sen yli

Paula J.

Kirjoittaja on äiti, kuntalainen, idealisti sekä kehittämispäällikkö.

Meidän poikamme Savossa

Savonlinnassa järjestettiin viime viikolla (6.11.) iPeda-päivät paikallisen OKL:n ja Norssin tiloissa. Vantaallekin tuli tablet-uutisen myötä kutsu lähettää kollegio paikalle ja meitä lähtikin kolme verkkopetoa matkaan. Tavoite oli verkostoitua, kuulla muiden kokemuksia tablettien käytöstä opetuksessa ja tuoda jotain uutta Vantaalle. Päiville osallistui yhteensä n. 90 asiasta kiinnostunutta, kaukaisimmat taisivat olla Raumalta asti.

Päivä alkoi, aamukahvien jälkeen tietenkin, Norssin johtavan rehtorin Mikko Ripatin avauspuheenvuorolla. Hän kertoi koulunsa hankkeesta siirtyä oppikirjoista tabletteihin. Koulu tarjosi halukkaille opettajille mahdollisuuden iPad miniin jokaiselle oppilaalle, jos opettaja sitoutui olemaan viisi vuotta tilaamatta uusia oppikirjoja. Viiden vuoden oppikirjabudjetti  oli liki sama tablettien viisivuotis-leasing-hinnan kanssa.  Ensimmäiseen aaltoon lähti puolet opettajista ja vuoden päästä loputkin siten, että nyt tabletein opiskelee kaikki vuosiluokat 1-8.

Koulussa tabletit ovat oppilaiden henkilökohtaisessa käytössä ja matkaavat lasten repuissa kotiin. Käyttäjäsitoumukset luonnollisesti vaadittiin ennen luovutusta.  Hajoamisista, ”katoamisista” tai ilkivallasta ei mainittu, ilmeisestikin homma oli sujunut mallikkaasti.

Ripatti nosti esille tärkeän asian. Myös digiaikana, tai erityisesti silloin, huoltajat haluavat seurata lastensa koulunkäyntiä. Kirjoja kun ei koteihin juuri kulkeutunut, oli viestintää kehitettävä kodin ja koulun välillä: mitä tunnilla tehty milloinkin, mitä läksyksi jne. Muistakaamme tämä!

Avauspuheen jälkeen Itä-Suomen yliopiston professori Kati Mäkitalo-Siegl kertoi yleistä opetuksen teknologistumisesta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Paljon oli meille verkkopedoille jo tuttua asiaa, mutta toimi hyvänä muistutuksena, kun kouluilla nyt käydään asiasta keskusteluja.

IlonaIT:n Teemu Moilanen toi aamupäivään ripauksen tulevaisuutta. Alla on IlonaIT:n video tulevaisuuden koulusta vuonna 202X. Onko se sitten utopiaa vai dystopiaa, päättäköön jokainen itse. Alla toinen video esittelee lelua, eikun työkalua, jollaisen voisi hankkia Vantaalle vaikka keskitetyistä rahoista. Verkkopedot lupaavat keksiä sille pedagogistakin käyttöä, kun ensin pääsee testailemaan.

Teemu Moilanen lennättää kännykällään lennokkia, joka kuvaa koko ajan videota ilmasta käsin.

Lounaan jälkeen oli vuorossa kaksi työpajajaksoa, joista vain toiseen pääsimme oman sähläyksen vuoksi osallistumaan. GAFE-työpaja oli kuitenkin tärkeä, jonka antia ruodimme matkalla enemmänkin.

GAFE eli Google (Apps) For Education on Googlen tarjoama ilmainen palvelu. Meille Vantaallekin on tulossa kaupungin toimesta oma domain ja oppilaille sekä opettajille tunnukset palveluun. Käytännössä se on Google-tili, mutta eri päätteellä. Koulu voi lisäksi päättää, mitä Googlen palveluja oppilaille lisätään. Norssissa esimerkiksi oli aluksi pienimpien oppilaiden kohdalla sähköposti rajattu vain koulun sisäiseen viestintään. Opettajat ja oppilaat voivat tallentaa omaan Google Drive -pilvipalveluunsa tuotoksiaan käytettäväksi missä vain ja vaikkapa jaettavaksi luokkatovereiden kesken - rajattoman määrän. Vastaava siis kuin meillä nyt jo käytössä olevat Fronter ja OneDrive.

Pääsimme testaamaan GAFEen kuuluvaa Classroom-palvelua ensin opettajina ja sitten oppilaina kaverin luomassa ”luokassa”. Opettaja loi tehtävänannon oman GAFE-tilinsä kautta, jakoi asiakirjan luokkatilan oppilaille ja oppilas pääsi muokkaamaan suoraa omaa kopiotaan asiakirjasta. Palautus opettajalle, opettajan kommentit ja arvosanat ja homma oli kutakuinkin siinä. Helppoa. Alla sama yhtä lyhyenä videona:

"Paluuta entiseen ei ole"

GAFE-työpajan jälkeen teimme opastetun kierroksen Norssin tiloissa ja juttelimme lisää rehtori Ripatin kanssa heidän kokemuksistaan. Pääviesti oli, että ”paluuta entiseen ei ole”. Tämä olkoon rohkaisu ja kannustus meille etelän immeisille. Kotimatkalla pysähdyimme rehtorin vaatimuksesta ostamaan tuliaiset paikallisesta ABC-Salesta: ruisleipää ja lörtsyjä.

Matkaterveisin verkkopedot:
Janne Saarinen (Läntinen alue)
Petri Lassi (Itäinen alue)
Sami Ehrling (Koillinen alue)

Kohta kaikki koodaa: KoduKohinat 4.-6.11.2014

Tällä viikolla Vantaalla järjestettiin KoduKohinat - koodaustapatuma lapsille ja heidän vanhemmilleen. Ilmoittautuminen Kohinoihin tuli täyteen muutamassa minuutissa, uskomaton suoritus!

Ensimmäisenä iltana tila täyttyi iloisesta puheensorinasta, kun lapset vanhempineen alkoivat rakentaa omaa pelimaailmaansa. Mutta mikä ihme on Kodu? Kodun avulla on mahdollista rakentaa pelejä yksinkertaista visuaalista ohjelmointikieltä käyttäen. Kodu toimii tietokoneen ja Xboxin välityksellä, ja sen voi kuka tahansa ladata Kodun verkkosivujen kautta ilmaiseksi. Kodu opettaa lapsille ongelmanratkaisutaitoja, tarinankerrontaa sekä tietenkin ohjelmointia.

Kiinnostusta koodaukseen on selvästi ilmassa. Tähän kytevään kiinnostukseen on syytä tarttua. Pianhan ohjelmointi on jo opetussuunnitelmassa, joten vastaavia tapahtumia tullaan varmasti jatkossa näkemään lisää.

Keväällä on luvassa seuraava kaikille avoin tapahtuma. Kodu-kiertueen teemana keväällä on KoduKup, joka on euroopanlaajuinen Kodu-ohjelmointikilpailu 6-16 vuotiaille. Jokaisesta maasta kilpailuun lähetetään yksi peli ja finaali järjestetään jossain päin Eurooppaa syksyllä 2015. Kevään tapahtuman tarkoituksena on hioa työn alla olevat pelit siihen kuntoon, että niillä on mahdollisuus voittaa KoduKup! Tästä tullaan kertomaan lisää keväällä.

Lapset rakensivat pelejään innoissaan, toisiaan auttaen ja neuvoen. Tässä vielä lopuksi muutamia kommentteja, joita illan aikana lasten suusta kuulin:

On ollut tosi kivaa. Olis kiva, jos ite oppis tekeen pelejä.

Mun mielestä on kivaa liikuttaa tota tyyppiä.

Oon oppinut tosi paljon!